Pidimme pyöräilytunnin

Tapasimme iltapäivällä pyöräilystä kiinnostuneita Helsingin kaupungin työntekijöitä Töölön kisahallilla. Pekka ja minä luennoimme ja keskustelimme kolme varttia, ja sen jälkeen polkaisimme rauhalliselle lenkille keskuspuistoon. Hienoa yhteistyötä kaupungilta ja Helsingin Polkupyöräilijöiltä.

Poliitikko, keksi pyörä!

Muistilistaa poliitikoille:

• pyöräteiden käyttöpakko pois (yli kolmeakymppiä huristavat kuntoilijat olisi usein hyvä saada ajoradalle)
  
• pyörien säilytystilat ja pukuhuoneet/suihkut työpaikoille jo kaavavaiheessa
  
• suojatut pyöräparkit liikenteen solmukohdissa
  
• taloyhtiöiden suunnittelussa varattava tilat pyörille asuinneliömetrien suhteessa (vrt. autopaikat)
  
• pyörämatkailun turvallisuuden parantaminen
  
• pyörän kuljettaminen junassa ja busseissa huomioitava jo kalustohankinnoissa
  
• moottoriliikenteen poistaminen pyöräteiltä

Osallistuin torstaina pyöräilytyöryhmän kokoukseen. Sen tarkoituksena on kertoa poliitikoille mitä pitäisi tehdä kevyen liikenteen ja erityisesti pyöräilyn puolesta. Tuli jälkeenpäin mieleen myös tämä: estäkää pusikoituminen! Nyt sateesta märät pensaiden ja puiden oksat vievät helposti puolet isommankin väylän käyttökelpoisesta leveydestä.

Pystytämme tuota pikaa blogiin pohjautuvan keskustelufoorumin, joka on tarkoitettu yhtä lailla työryhmä kuin ulkopuolistenkin hyville ideoille.

Vähemmän autoja, enemmän fillareita!

Kuva on eiliseltä Kriittiseltä pyöräretkeltä. 130 pyöräilijää sai kerrankin ajaa Hämeentietä kaikessa rauhassa. Lisätietoa Kriittisistä pyöräretkistä Maan ystävien saitilla. Seuraava järjestetään 22.9. eli silloin kun on Autoton päivä.

Iltalenkki

Lähden käymään duunissa, josta jatkan tällaisen iltalenkin Malminkartanon täyttömäelle. GoogleMaps on kyllä yliveto, kun haluaa pikaisesti hahmottaa reittien pituuksia. Merkitty osuus on noin 62 km.

Jos käyt täyttömäen laella, katsele hetki näkymiä ympäri pääkaupunkia ja koita keksiä mihin ne kaikki talot on piilotettu. Ydinkeskustaa ja Myyrmäkeä lukuunottamatta ei näy kuin puita.

Vanhakin koira voi oppia uutta

Tänä aamuna tein työmatkaa rauhallisesti vanhalla Crescent-retkipyörällä. Syksyn ensi koleus oli kuulastanut ilman, joten vedin käsivarsien suojiksi irtohihat, vaikka jalkoihin riitti vielä sortsit.

Länsisalmentie johtaa Kehä 3:lta idyllisen Västersundomin alueen läpi kohti Sipoota. Siinä Västersundomin koulun jälkeen on lyhyt mutta jyrkkä mäki, joka on omiaan innostamaan pyöräilemään vauhdikkaasti. Jos jatkaa suoraan, vauhti nousee kevyesti 65:een.

Työmatkallani käännyn mäen juurella vasemmalle kohti Sotungintietä. Risteyksessä huomasin muutaman sadan metrin päässä edessäni traktorin katoavan moottoritien sillan ali. Sehän piti tietysti ottaa kiinni.

Kun saavutin tämän vanhemmanpuoleisen työkoneen, ensimmäinen ajatus oli se, että ohi täytyy mennä. Siinä sitten olisi hyvä tavoite ajaa kovaa seuraavat kilometrit, ettei traktori saavuttaisi. Päätinpä kuitenkin tyytyä sen peesiin ja vajaan kolmenkympin vauhtiin. Sepä olikin mukava ratkaisu - oli suorastaan leppoisa tunnelma ajella siinä ikään kuin letkassa, sen sijaan että olisin ajanut pakkotahtista kisaa hampaat irvessä.

Töihin päästyäni tunsin olevani onnellinen siitä, että sain nauttia aamusta pyörän selässä.

Kone käy huonosti jos sitä ei huolla

Kävin perjantaina urheiluhierojalla, kun alaselkä on ollut jumissa ja jalat muutenkin kipeät. Puhuimme harjoittelustani, joka hänen mukaansa vaikuttaa olevan ihan reilassa. Yksi vika siinä kuitenkin on: huolto puuttuu.

Ajamalla polkupyörää olen tähän asti kehittynyt jatkuvasti paremmaksi. Nyt on kuitenkin tapahtunut käänne. Pyöräilykuntoni on laskenut aina kesäkuun Vätternrundanista saakka. Lenkille lähtiessä menee 20-30 kilometriä ennen kuin pääsen vauhtiin.

Olen tällä viikolla venytellyt vartin verran joka ilta Joona Laukan ohjeiden mukaan. Pakarat ovat notkistuneet ja alaselän kipukin hellittänyt. Kannattaa katsoa myös Juoksija-lehden juttu.

Harjoitteluni muuten perustuu Pyöräilijän käsikirja -nimiseen näppärään oppaaseen. Siitä löytyy tällainenkin, tilanteeseen sopiva lause: "Jos kuntosi heikkenee, vaikka ajat enemmän, se johtuu lähes varmasti siitä, että ajat enemmän."
Opusta saa tällä hetkellä kahdeksalla eurolla Prisman alelaarista. Kannattaa käydä penkomassa.

Hyvät aurinkolasit pyöräilyyn

On jäänyt kirjoittamatta piilari- ja aurinkolasi-asiasta. Tässä siis jatkoa.

Kävin kuukausi sitten Specsaversillä Vantaalla katsomassa Adidaksen laseja. Hintaa oli suolaiset 140€, ja kun ei edes löytynyt hyvin nenällä istuvia, jätin ottamatta.

Viikko sen jälkeen kävin Haniassa Kreetalla ostamassa samanmerkkisiä, ja valikoima oli siellä vähän laajempi. Löytyi sopivat ja päätin ne ottaa. Kysyin hintaa, joka oli kympin! Lienevät pirakamaa, mutta yllätys on siinä, että laatu on osoittautunut aivan aidon veroiseksi. Paljonko Addu/myyjä siis ottaa katetta, jos samanlaiset voidaan tehdä & myydä kympillä?

Erittäin hyvät lasit kaiken kaikkiaan. Erityisesti pidän siitä, että linssiosa nousee aika korkealle ja kehysreuna on kiinni kulmakarvoissa - ei siis tule valoa ja heijastukia ylhäältä.

Kahviloita ja muita retkikohteita pyöräilijöille

Näytä suurempi kartta
Merkkasin Google-kartalle pääkaupunkiseudun kahviloita ja muita mukavia pyöräilykohteita. Jätä ideasi karttaan lisättävistä paikoista kommenttiketjuun tai muokkaa karttaa itse (siinä on vapaat muokkausoikeudet kaikille).

Pois pusikosta ja pyörän päältä

Alaselkä meni jumiin pari päivää sitten vadelmia kerätessäni. No, ei pidä kykkiä pusikossa, oli luonnollisesti ensimmäinen ajatukseni asiasta.

Tulin sitten kuitenkin sen verran tarkkailleeksi itseäni, että huomasin reisien olleen rasittuneet jo toista viikkoa, aamuisin herätessä suorastaan kipeät. Torstaina tyydyin perhepyöräilyyn Korkeasaareen ja jätin illalla kovan lenkin väliin. Eilen en sitten noussut pyörän selkään lainkaan, ja tänään pidän vielä toisenkin rokulipäivän. Peter Selin osuikin naulan kantaan eilen Tour de Francea selostaessaan, kun hän muistutti levon merkityksestä.

Kuva ei liity alaselästä johtuvaan kävelytyyliin, vaan on napattu toissapäivänä Korkeasaaren retkeltä.

Kohderyhmänä miespyöräilijät

ProBikeKit myy monenlaisia tuotteita pyöräilijöiden tarpeisiin. Kuvassa näkyy osa heidän nettimyymälänsä hakemistobannerista: energiavalmisteita, Shimanon komponentteja, renkaita ja naisia.

Paluu arkeen

Arki tuntuu tunkevan pyöräilijän kesään.

Loppuheinäkuun aion poljeskella ihan vain huvin vuoksi, kuten tänään Sondbyn kylään Porvoon taakse ja huomenna kotiin. Voisin vaikka pysähtyä Porvoon torille jätskille. On syytä rakennella kuntoa kohti Tour de Helsinkiä ihan hissun kissun. Tunne siitä, että pyöräily sujuu kevyesti, jäi jonnekin Vätternrundanin jälkeen tehdylle kovalle lenkille. Eipä nyt sitten pilata huvia harrastuksesta liialla yrittämisellä.

Tour de Francen juhlatunnelmakin vaihtui arjeksi. Fiilis kotikatsomossa latistui, kun Ricardo Ricco jäi kiinni epon käytöstä. Hänen ajateltiin edustavan uutta ja vastuullisempaa sukupolvea, ja vielä aivan äsken hän antoi topakasti dopingin vastaisia lausuntoja. Riccon spurtti Hautacamin rinteillä oli niin komeaa katseltavaa - ja ainoa syy että hän pääsi toisilta niin komeasti irtautumaan, olikin cera eli kolmannen sukupolven epo-valmiste. So sad.

Ota oma fillari matkalle

Kreetalla fillarinvuokraus on helppoa vaikka ex tempore, jos haluaa maastoon. Sen sijaan maantiepyörä pitää järjestää hyvissä ajoin. Ensin minulle tarkoitettu fillari vaatikin huoltoa, enkä saanut sitä perjantaiksi. Tiistaina selvisi, että se on kokoa 54 - aivan liian pieni siis, siitä huolimatta että olin meilannut liikkeeseen oman kokoni. Eipä sitten tullut pyöräilystäni Kreetalla mitään.

Jos haluat fillaroida ulkomailla, varmin tapa on ottaa oma pyörä mukaan. Lentomatka fillarille maksaa 25 euroa suuntaansa ja lisäksi tarvitaan kuljetuslaukku, jonka voi vuokrata viikoksi.