tiistai 28. lokakuuta 2008

Päätös Vätternrundanin osalta

Lähdin viime kesänä Vätternrundanille Helsingin Polkupyöräilijöiden ryhmässä. Ismo hoiti pääosan järjestelyistä, ja minä toimin apurina. Järjestelyt olivat mainiot ja ryhmä todella mukava. (matkakertomus)

Kun Ismo ei ole ensi vuonna lähtemässä, lupasin harkita matkanjärjestäjän tehtäviä ensi kesänä. Vastauksen olen sanonut päättäväni lokakuun loppuun mennessä.

Tämä vuosi on ollut todella aktiivinen niin työ-, opiskelu-, perhe-, harrastus- kuin yhdistystouhuissakin. Tiedän, että minulta loppuu pelihuumori, jollen jostakin vähän hellitä. Tästä syystä en ole järjestämässä HePon reissua ensi kesäksi. Saapa nyt nähdä lähdenkö Vätternin kiertoon lainkaan – sen päätän vuoden vaihteeseen mennessä.

Toivottavasti saatte kasaan mainion porukan ensi kesän reissulle! Tekisi kyllä mieli mukaan yrittämään sub10:iä.

sunnuntai 26. lokakuuta 2008

Juhlaa tiedossa

Ihmeesti ne kilometrit kertyvät ihan arkiajossakin. Huomasin, että koko vuoden tavoite täyttyy ensi viikolla. Kahdeksasta tonnista puuttuu enää 73 kilometriä. Täytyy järjestää jokin juhla-ajo vaikkapa Velodromille!

Viime vuonna otin mittarin käyttöön hiihtolomalla ja sain vuodenvaihteen saldoksi 6363 km.

keskiviikko 15. lokakuuta 2008

Tekevää sattuu eli kalustoa kuralle

Sunnuntaina ajettiin Helsingin Polkupyöräilijöiden kauden päättäjäislenkki. Sää oli kaunis ja tunnelma leppoisa, kun kolmenkymmenen retkiajajan ryhmä lähti Maunulasta itään palatakseen koillisen ja pohjoisen Helsingin kautta takaisin munkkikahveille nelisenkymmentä kilometriä plakkarissa. Lähdin liikkeelle rauhalliseen ajoon sopivalla vanhalla Crescentillä.

Veräjälaaksossa kopsautin takapyöräni kynnykseen, niin että takavaihtaja vääntyi pinnojen väliin. Pinnoja katkeili ja rissapyörät rikkoontuivat. Sen verran sain väännettyä vaihtajaa pois pinnojen välistä, että kickbaikkailin ja työntelin fillarin kotiin, jossa vaihdoin alle Bianchin. Onneksi sain puhelimella yhteyden ryhmään ja pääsin sitten varsin helposti mukaan loppureissun ajaksi.

Tiistaina olin kriittisellä pyöräretkellä. Olisiko syynä ollut märät ja hiekkaiset tienpinnat, mutta ensimmäisen kerran tyhjeni rengas kulkueen tullessa Hakaniemeen. Yleisöä oli runsaasti, kun siinä torin kupeessa pysäkkien välissä vaihdoin sisäkumia. Muutama innostui keskustelemaankin kanssani. Siitä sitten ajelin Lasipalatsiin pyöräilytyöryhmän tapaamiseen. Palatessani sen jälkeen kotiin meni Pasilassa molemmat renkaat Ratapihantien alamäessä. Taksireissuksi meni loppumatka.

Tänään ajoin töistä lähdettyäni isohkoa alamäkeä Vantaan Hakunilasta kohti Vaaralaa. Olin ohittamassa rullasuksihiihtäjää, kun tämä päätti ilman ennakkovaroitusta kääntyä. Onneksi olin hidastanut hänen varaltaan aika tavalla, mutta niin vain fillari osui ja molemmat löysimme itsemme tarkastelemasta maailmaa vaakatasosta. Vähän tuli höylättyä housuja sekä ihoa niiden alla, mutta onneksi fillari säilyi ajokelpoisena.

Tänä syksynä Tour de Helsingistä lähtien on sattunut ja tapahtunut enemmän kuin vuosiin tätä ennen. Täytynee vähän hillitä ja laskea riskitasoa.

lauantai 4. lokakuuta 2008

Kampanjafillarit eli miten yhdistää huvi ja hyöty

Ajoin eilen valkealla kampanjaratsullani keskustaan pitkin Hämeentietä. Rullailin siinä skootterimopon kanssa henkilöautokaistaa massiivisen bussijonon vierellä. Ympyrätalon vieressä pysähdyimme punaisiin. Viereisen bussin kuljettaja avasi pikkuikkunansa ja rupesi juttelemaan. Ensin vähän hätkähdin, jos sieltä vaikka tulisi jotain hapokasta kommenttia. Kaveri oli kuitenkin oikein hyvällä ja asiallisella tuulella. Hän mm. ehdotti, että ratikkakiskoilla on vain vähän liikennettä ja siellä olisi tilaa pyöräillä.

Hauskaa, että kampanjaratsuni kirvoitti keskustelemaan liikennepolitiikasta! Minulle tuo kiskojen välissä ajaminen kävisi hyvinkin, mutta eihän siitä taida olla oikeasti ratkaisuksi. Ratikan raideleveys aika kapoinen, ja kiskojen ura vaarallinen. En sitten tiedä onko tähän haasteeseen jo keksitty vastausta jossain päin maailmaa.

Kuten kuvasta näkyy, kampanjakalustoni on aika massiivinen. Pyöriä on kaksi kertaa niin paljon kuin kuskeja. Huomenna tekisi mieli lähteä Bianchilla, kun en ole kunnon lenkeille ehtinyt moneen viikkoon.

Onneksi tässä sentään pääsee ajelemaan vaalikampanjan tiimoilta. Huomenna menen Silakkamarkkinoille. En uskalla ottaa hiilikuitupyörää Kauppatorin hulinaan, vaan luotan Crescentiin. Rekisterikilpi on muuten herättänyt tiettyä hilpeyttä!

tiistai 23. syyskuuta 2008

Euroopan autoton päivä

Eilen Euroopan autottomana päivänä Helsingin keskustassa järjestettyyn kriittiseen pyöräilyyn osallistui pari sataa pyöräilijää. Kuvia aurinkoisesta tapahtumasta on Kaupunkifillari-blogissa.

Kun olin menossa tapahtumaan, ei autotonta päivää kyllä juuri huomannut - ihan tavanomaiset henkilöautovirrat kohisivat Viikissä ja Hämeentiellä.

maanantai 15. syyskuuta 2008

Kivoja ylläreitä pyöräilijöille

Pyöräily on yks kaks yllättäen saanut Hesarissa viime aikoina mojovasti palstatilaa. Nyt on taottava, kun rauta on kuuma.

Jos valitset autottomana päivänä 22.9. tulevana viikonloppuna kulkuvälineeksesi pyörän, saatat yllättäen huomata saaneesi arpalipun. Luvassa on kivoja palkintoja.

tiistai 9. syyskuuta 2008

Tour de Helsinki: verta ja hikeä muttei kyyneliä

I cycled most of the course with these buddies. Some 60 km completed here, 80 to go.
Tour de Helsinki ajettiin sunnuntaina. Tavoitteeni tässä 140 kilometrin pituisessa kuntopyöräilyssä oli neljän tunnin aikaraja. Viime aikojen harjoittelu oli kuitenkin vähäisempää ja laadullisesti heikompaa kuin olin suunnitellut. Lopulta TdH uhkasi jäädä kokonaan ajamatta, kun lähipiirissä kiertänyt flunssa sai minutkin otteeseensa perjantaina. Lauantaina tuli hiki pelkästään kävelemällä Malmin aseman (ikuisesti toimintakyvyttömät) rullaportaat ylös.

Kirjoitin Facebookissa statukseeni sunnuntaina: Esko was one of the heroes of the epic Tour de Helsinki.

Siihen liittynyt kommentointi avaa aika hyvin koko TdH-tarinan:

"I know you´re always a hero in a way but what especially made you write that today?"

"Anybody who has yielded to his/her limits, and who has had to struggle through the difficult stages and overcome the hard times, and who has had a dramatic occurrence and still made it, is a hero. There were many heroes in the mass of 900 cyclists - I, for one.

I had my post-flu weakness, which made me expect a slow pace. Despite high heart-beat rates in the early part, the course started to feel easy and fast-forwarding. Very smooth proceeding. Then some cramps 15 km from the finishing line made me pedal very carefully: eg. not to stand while pedaling. I was on the verge of dropping out of my group.

Oh, and some 700 metres before the end I tried to sprint to the finish, but in the end of one curve I drove into water on tarmac. There was mud beneath the surface and off I went. Blood, sweat, but not tears. Some ten places lost, but luckily the bike was ok, and after all I made it to the finish three minutes faster than last time."


Tämän itse kirjoitetun sankarieepoksen jälkeen riittänee todeta lyhyesti, että neljän tunnin rajasta jäin 16 minuutin päähän. Parannusta viimevuotiseen kolme minuuttia.

torstai 4. syyskuuta 2008

Fillari junaan ja menoksi

HKL esittää, että polkupyöriä saisi kuljettaa junassa myös ruuhka-aikaan ja että rangaistusmaksua fillarin kuljettamisesta alennetaan. (HS) Nyt pyörästä pitää pulittaa 3,80 euroa oman matkan lisäksi.

Tätä on ajettu voimalla ja väellä. Mahtavaa!

tiistai 2. syyskuuta 2008

Maastopyöräily Lapissa vei pikkusormen


Viikonloppuna vuokrasin Saariselällä maastopyörän. Ajoin lauantaina Kiilopäälle ja sunnuntaina Kuukkelilammelle. Upeita maisemia ja tunturipuroja, pitkiä ja vaativia mäkiä, helppoa hiekkatietä mutta myös teknisempää kivikkoa ja puroja. Mahtava laji, eikä juuri upeampia puitteita voisi toivoa.

torstai 21. elokuuta 2008

Pidimme pyöräilytunnin

Tapasimme iltapäivällä pyöräilystä kiinnostuneita Helsingin kaupungin työntekijöitä Töölön kisahallilla. Pekka ja minä luennoimme ja keskustelimme kolme varttia, ja sen jälkeen polkaisimme rauhalliselle lenkille keskuspuistoon. Hienoa yhteistyötä kaupungilta ja Helsingin Polkupyöräilijöiltä.

perjantai 15. elokuuta 2008

Poliitikko, keksi pyörä!

Muistilistaa poliitikoille:
  • pyöräteiden käyttöpakko pois (yli kolmeakymppiä huristavat kuntoilijat olisi usein hyvä saada ajoradalle)
  • pyörien säilytystilat ja pukuhuoneet/suihkut työpaikoille jo kaavavaiheessa
  • suojatut pyöräparkit liikenteen solmukohdissa
  • taloyhtiöiden suunnittelussa varattava tilat pyörille asuinneliömetrien suhteessa (vrt. autopaikat)
  • pyörämatkailun turvallisuuden parantaminen
  • pyörän kuljettaminen junassa ja busseissa huomioitava jo kalustohankinnoissa
  • moottoriliikenteen poistaminen pyöräteiltä


Osallistuin torstaina pyöräilytyöryhmän kokoukseen. Sen tarkoituksena on kertoa poliitikoille mitä pitäisi tehdä kevyen liikenteen ja erityisesti pyöräilyn puolesta. Tuli jälkeenpäin mieleen myös tämä: estäkää pusikoituminen! Nyt sateesta märät pensaiden ja puiden oksat vievät helposti puolet isommankin väylän käyttökelpoisesta leveydestä.

Pystytämme tuota pikaa blogiin pohjautuvan keskustelufoorumin, joka on tarkoitettu yhtä lailla työryhmä kuin ulkopuolistenkin hyville ideoille.

keskiviikko 13. elokuuta 2008

Vähemmän autoja, enemmän fillareita!



Kuva on eiliseltä Kriittiseltä pyöräretkeltä. 130 pyöräilijää sai kerrankin ajaa Hämeentietä kaikessa rauhassa. Lisätietoa Kriittisistä pyöräretkistä Maan ystävien saitilla. Seuraava järjestetään 22.9. eli silloin kun on Autoton päivä.

sunnuntai 10. elokuuta 2008

Iltalenkki


Lähden käymään duunissa, josta jatkan tällaisen iltalenkin Malminkartanon täyttömäelle. GoogleMaps on kyllä yliveto, kun haluaa pikaisesti hahmottaa reittien pituuksia. Merkitty osuus on noin 62 km.

Jos käyt täyttömäen laella, katsele hetki näkymiä ympäri pääkaupunkia ja koita keksiä mihin ne kaikki talot on piilotettu. Ydinkeskustaa ja Myyrmäkeä lukuunottamatta ei näy kuin puita.

torstai 7. elokuuta 2008

Vanhakin koira voi oppia uutta

Tänä aamuna tein työmatkaa rauhallisesti vanhalla Crescent-retkipyörällä. Syksyn ensi koleus oli kuulastanut ilman, joten vedin käsivarsien suojiksi irtohihat, vaikka jalkoihin riitti vielä sortsit.

Länsisalmentie johtaa Kehä 3:lta idyllisen Västersundomin alueen läpi kohti Sipoota. Siinä Västersundomin koulun jälkeen on lyhyt mutta jyrkkä mäki, joka on omiaan innostamaan pyöräilemään vauhdikkaasti. Jos jatkaa suoraan, vauhti nousee kevyesti 65:een.

Työmatkallani käännyn mäen juurella vasemmalle kohti Sotungintietä. Risteyksessä huomasin muutaman sadan metrin päässä edessäni traktorin katoavan moottoritien sillan ali. Sehän piti tietysti ottaa kiinni.

Kun saavutin tämän vanhemmanpuoleisen työkoneen, ensimmäinen ajatus oli se, että ohi täytyy mennä. Siinä sitten olisi hyvä tavoite ajaa kovaa seuraavat kilometrit, ettei traktori saavuttaisi. Päätinpä kuitenkin tyytyä sen peesiin ja vajaan kolmenkympin vauhtiin. Sepä olikin mukava ratkaisu - oli suorastaan leppoisa tunnelma ajella siinä ikään kuin letkassa, sen sijaan että olisin ajanut pakkotahtista kisaa hampaat irvessä.

Töihin päästyäni tunsin olevani onnellinen siitä, että sain nauttia aamusta pyörän selässä.

sunnuntai 3. elokuuta 2008

Kone käy huonosti jos sitä ei huolla

Kävin perjantaina urheiluhierojalla, kun alaselkä on ollut jumissa ja jalat muutenkin kipeät. Puhuimme harjoittelustani, joka hänen mukaansa vaikuttaa olevan ihan reilassa. Yksi vika siinä kuitenkin on: huolto puuttuu.

Ajamalla polkupyörää olen tähän asti kehittynyt jatkuvasti paremmaksi. Nyt on kuitenkin tapahtunut käänne. Pyöräilykuntoni on laskenut aina kesäkuun Vätternrundanista saakka. Lenkille lähtiessä menee 20-30 kilometriä ennen kuin pääsen vauhtiin.

Olen tällä viikolla venytellyt vartin verran joka ilta Joona Laukan ohjeiden mukaan. Pakarat ovat notkistuneet ja alaselän kipukin hellittänyt. Kannattaa katsoa myös Juoksija-lehden juttu.

Harjoitteluni muuten perustuu Pyöräilijän käsikirja -nimiseen näppärään oppaaseen. Siitä löytyy tällainenkin, tilanteeseen sopiva lause: "Jos kuntosi heikkenee, vaikka ajat enemmän, se johtuu lähes varmasti siitä, että ajat enemmän."
Opusta saa tällä hetkellä kahdeksalla eurolla Prisman alelaarista. Kannattaa käydä penkomassa.

torstai 31. heinäkuuta 2008

Hyvät aurinkolasit pyöräilyyn

On jäänyt kirjoittamatta piilari- ja aurinkolasi-asiasta. Tässä siis jatkoa.

Kävin kuukausi sitten Specsaversillä Vantaalla katsomassa Adidaksen laseja. Hintaa oli suolaiset 140€, ja kun ei edes löytynyt hyvin nenällä istuvia, jätin ottamatta.

Viikko sen jälkeen kävin Haniassa Kreetalla ostamassa samanmerkkisiä, ja valikoima oli siellä vähän laajempi. Löytyi sopivat ja päätin ne ottaa. Kysyin hintaa, joka oli kympin! Lienevät pirakamaa, mutta yllätys on siinä, että laatu on osoittautunut aivan aidon veroiseksi. Paljonko Addu/myyjä siis ottaa katetta, jos samanlaiset voidaan tehdä & myydä kympillä?

Erittäin hyvät lasit kaiken kaikkiaan. Erityisesti pidän siitä, että linssiosa nousee aika korkealle ja kehysreuna on kiinni kulmakarvoissa - ei siis tule valoa ja heijastukia ylhäältä.

tiistai 29. heinäkuuta 2008

Kahviloita ja muita retkikohteita pyöräilijöille


Näytä suurempi kartta
Merkkasin Google-kartalle pääkaupunkiseudun kahviloita ja muita mukavia pyöräilykohteita. Jätä ideasi karttaan lisättävistä paikoista kommenttiketjuun tai muokkaa karttaa itse (siinä on vapaat muokkausoikeudet kaikille).

lauantai 26. heinäkuuta 2008

Pois pusikosta ja pyörän päältä


Alaselkä meni jumiin pari päivää sitten vadelmia kerätessäni. No, ei pidä kykkiä pusikossa, oli luonnollisesti ensimmäinen ajatukseni asiasta.

Tulin sitten kuitenkin sen verran tarkkailleeksi itseäni, että huomasin reisien olleen rasittuneet jo toista viikkoa, aamuisin herätessä suorastaan kipeät. Torstaina tyydyin perhepyöräilyyn Korkeasaareen ja jätin illalla kovan lenkin väliin. Eilen en sitten noussut pyörän selkään lainkaan, ja tänään pidän vielä toisenkin rokulipäivän. Peter Selin osuikin naulan kantaan eilen Tour de Francea selostaessaan, kun hän muistutti levon merkityksestä.

Kuva ei liity alaselästä johtuvaan kävelytyyliin, vaan on napattu toissapäivänä Korkeasaaren retkeltä.

tiistai 22. heinäkuuta 2008

Kohderyhmänä miespyöräilijät


ProBikeKit myy monenlaisia tuotteita pyöräilijöiden tarpeisiin. Kuvassa näkyy osa heidän nettimyymälänsä hakemistobannerista: energiavalmisteita, Shimanon komponentteja, renkaita ja naisia.

perjantai 18. heinäkuuta 2008

Paluu arkeen

Arki tuntuu tunkevan pyöräilijän kesään.

Loppuheinäkuun aion poljeskella ihan vain huvin vuoksi, kuten tänään Sondbyn kylään Porvoon taakse ja huomenna kotiin. Voisin vaikka pysähtyä Porvoon torille jätskille. On syytä rakennella kuntoa kohti Tour de Helsinkiä ihan hissun kissun. Tunne siitä, että pyöräily sujuu kevyesti, jäi jonnekin Vätternrundanin jälkeen tehdylle kovalle lenkille. Eipä nyt sitten pilata huvia harrastuksesta liialla yrittämisellä.

Tour de Francen juhlatunnelmakin vaihtui arjeksi. Fiilis kotikatsomossa latistui, kun Ricardo Ricco jäi kiinni epon käytöstä. Hänen ajateltiin edustavan uutta ja vastuullisempaa sukupolvea, ja vielä aivan äsken hän antoi topakasti dopingin vastaisia lausuntoja. Riccon spurtti Hautacamin rinteillä oli niin komeaa katseltavaa - ja ainoa syy että hän pääsi toisilta niin komeasti irtautumaan, olikin cera eli kolmannen sukupolven epo-valmiste. So sad.

perjantai 11. heinäkuuta 2008

Ota oma fillari matkalle

Kreetalla fillarinvuokraus on helppoa vaikka ex tempore, jos haluaa maastoon. Sen sijaan maantiepyörä pitää järjestää hyvissä ajoin. Ensin minulle tarkoitettu fillari vaatikin huoltoa, enkä saanut sitä perjantaiksi. Tiistaina selvisi, että se on kokoa 54 - aivan liian pieni siis, siitä huolimatta että olin meilannut liikkeeseen oman kokoni. Eipä sitten tullut pyöräilystäni Kreetalla mitään.

Jos haluat fillaroida ulkomailla, varmin tapa on ottaa oma pyörä mukaan. Lentomatka fillarille maksaa 25 euroa suuntaansa ja lisäksi tarvitaan kuljetuslaukku, jonka voi vuokrata viikoksi.

tiistai 1. heinäkuuta 2008

Kreeta kutsuu!


Nyt on asiat niin mahtavasti mallillaan, että torstaina on edessä lähtö Kreetalle. Siellä odottavat Mrs & Mr Papalaz eli Derek ja Gill, monivuotiset nettituttumme jotka näemme nyt siis ensimmäisen kerran in real life!

En tietenkään malta mennä sinne ilman, että vuokraan fillarin. Perjantaina on tarkoitus nousta Omaloksen tasangolle, rannasta 1100 metrin korkeuteen (kuva). Elämäni eka mäkietappi! Voi siinä tulla hieman lämmin pohjoisen pojalle.

perjantai 27. kesäkuuta 2008

Hauska reissublogi

"Muuten hieno päivä, mutta lehmä söi Eskon ajohousut."

Osuipa eteen hauska pyöräreissaajien blogi. Visa ja Esko fillaroivat Itä-Euroopan halki kohti Teherania: polkien.blogspot.com. Onnea matkaan, kundit!

torstai 26. kesäkuuta 2008

Vätternrundanin kuvat nyt nettigalleriassa

Vätternrundanin kuvat ovat nyt Flickrissä selailtavana, kas tässä.

Oli ihan toimiva ratkaisu ottaa Nikon D80 -järjestelmäkamera Motalaan saakka, ja sitten kuljettaa lenkillä mukana Canon Powershot Pro1:tä. Sen sai otettua vyölaukusta ajon aikana ja kuvien räpsiminen lennosta onnistui suhteellisen mukavasti.

maanantai 23. kesäkuuta 2008

Piilarit eli entistä avarampi näkökulma

Hommasin sitten itselleni piilarit. Voihan nenä tätä näkökentän laajuutta! Kävellessäni huomaan rekisteröiväni myös sivulla tapahtuvia asioita. Pyöräillessäni naama maata kohti näen myös eteenpäin.

Hankin kertakäyttölinssit, ja niistä tällaisen "AquaComfort Plus" -version. Niiden pitäisi irrota vielä senkin jälkeen, kun takana on Vätternrundan tai muu pitkäkestoinen suoritus, jossa silmät tapittavat auki tuntikausia tuulessa.

muotiaurinkolasit joissa on nenäsuojaNyt pitäisi vielä löytää sopivat aurinkolasit. Ajattelin sen olevan helppoa, kun ei enää tarvitse välittää vahvuuksista. Kokeilin optikolla (Eyen) useampia malleja, mutta ne eivät oikein istuneet. Heittäkääpäs kommenttiketjuun mitä käytätte tai suosittelette. Ajattelin pärjätä alle satasella. Olennaista on kai riittävä peitto/näkökenttä yläreunasta, nenätallat, mieluiten vaihdettavat lasit.

torstai 19. kesäkuuta 2008

Vätternrundan-tarinaa, osa 2

210 kilometrin kohdalla meno maistui. "90 jäljellä," tuumasin, "sehän ei ole paljon mitään." Olin syönyt pitkin matkaa ja pitänyt huolta juomisesta. Taukopaikkojen välillä popsin rusinoita ja banaania, taukopaikoilla söin myös pullaa ja mustikkasoppaa.

Olo alkoi kuitenkin muuttua huonommaksi. Vatsaa nipisteli ja vaikutti, ettei energia imeytynyt lihaksiin. Suussa maistui ellottava banaanin makeus. Olin syönyt sitä liikaa, ehkäpä kolme kokonaista.

230 kilometrin kohdalla tuntui, että vauhti ja voimat hyytyvät. 240:ssä meno oli varsin tahmeaa. Kuvotti ja tuntui, että banaani pursuaa korvistakin.

kuva Hammarsundetin korkealta sillaltaOnneksi Hammarsundetin sillan pielessä oli taukopaikka. Se tuli yllätyksenä 260:n kohdalla, koska sitä ei ollut merkitty ratakarttaan. Pysähdyin, join mustikkasoppaa ja söin Elovenan energiakeksejä. Niiden viljaisuus tuntui olevan toimiva vastapaino banaanien makeudelle.

Voimat alkoivat pikku hiljaa palautua, ja lopulta viimeiset kaksikymmentä kilometriä kulkivat taas oikein mallikkaasti.

Entä pidemmän aikavälin palautuminen?

Vätternrundanin jälkeen olo oli hyvä. Tällä viikolla olen polkenut lyhyitä matkoja, kolmekymmentä kilometriä joka päivä.

Tänään lähdin lisäksi iltalenkille. Vantaankosken kioskilla ei ollut ketään, joten läksin yksikseni kohti Palojokea ja Hyrylää.

Ajoin alkuun kovaa, ja Tuusulasta Keravalle johtavalla hyvälaatuisella pyörätiellä pyrin pitämään nopeuden koko ajan yli neljässä kympissä.

Tavallisesti tällaisen pitkän spurtin jälkeen olen hetken väsynyt, ja parin minuutin kuluttua pystyn taas pitämään normaalia nopeutta. Nyt ei palautumista enää tapahtunutkaan, vaikka matkaa oli takana vasta nelisenkymmentä kilometriä. Loppumatka oli sellaista puutunutta ajelua.

Taitaa siis olla niin, että palautuminen Vätternrundanista on vielä kesken.

PS: kirjoitin matkakertomuksen Helsingin polkupyöräilijöiden nettisivuja varten. Se on luettavissa pdf:nä myös tästä. (8,6 Mb)

tiistai 17. kesäkuuta 2008

Vätternrundan-tarinaa, osa 1

Vätternrundan on ajettu, ja tuntuu kuin mikä tahansa olisi nyt mahdollista! Suoriuduin kolmensadan kilometrin ajosta kovempaa kuin olin uskaltanut ennakoida, ja olin silti seuraavana päivänä valmis hyppäämään takaisin pyörän selkään.

Motalan rantabulevardiLiki kuusitoista tuhatta pyöräilijää starttasi matkaan perjantai-illan ja yön aikana. Monet paikalliset leiriytyivät matkan varrelle kannustamaan. Kyllä se kohotti tunnelmaa, kun pikkukylässä ihmiset viettivät kesäyötä puutarhassa ja hurrasivat meille aamukolmelta. Kuvassa Motalan rantapromenadi, jolla sijaitsi myös maali. Reitti kiersi Vättern-järven myötäpäivään eli ensin itärantaa kohti etelän Jönköpingiä, ja siitä kohti pohjoista ja takaisin Motalaan. 300 kilometrin matkaan meni noin yksitoista ja puoli tuntia, josta ajoaikaa hiukan alle kymmenen tuntia.

Aamuhämärissä 80 kilometrin taukopaikallaKoivet ja kroppa kestivät hienosti, vaikka lähdinkin heti alusta turhan nopean letkan matkaan. 80 ensimmäistä kilometriä tuli ajettua 34 km/h keski- nopeudella, eikä minulla ollut sellaisesta vauhdista kokemusta kuin reilun satasen matkalta. Tämä kuva on Gränna-nimiseltä depålta joskus aamuneljän maissa. Tarjolla oli mehua, kahvia, mustikkasoppaa, suolakurkkua, pullaa ja banaania. Taukopaikalla oli myös pyöräkorjaamo ja "narikka" jonne saattoi jättää ylimääräisiksi käyneet varusteet toimitettavaksi takaisin Motalaan.

Ajokuva IlkastaGrännan jälkeen jouduin polkemaan aika paljon yksin tai peesaajia vetäen, mutta se ei onneksi verottanut voimia kovinkaan ankarasti. Jossain 150 kilometrin kohdalla tapasin taas tuttuja. Ensin sain kiinni Teron, joka kuului omaan matkaporukkaamme. Poljimme siinä sitten mukavan tovin vuorovedolla. Pian minut ajoi kiinni kotimaisissa tapahtumissa tutuksi tullut Ilkka, josta nappasin tämän kuvan. Loppumatkan aikana sain aika paljon apua junilta eli saatoin lyöttäytyä ohittavan letkan perään. Usein onkin niin, että kun oikein alkaa uuvuttaa, kannattaa kirittää sen verran että pääsee ohittajien peesiin. Siinä edellä ajavien selkien takana saa sitten kerättyä energiaa.

Kirjoitan Vätternrundanista vielä ainakin toisen osan. Siinä käsittelen tankkausta ja sitä, mitä tapahtuu kun banaani alkaa pursuta korvista ja epäilyt tankkauksen onnistumisesta herätä noin 240 kilometrin kohdalla.
(kuvat aukeavat klikkaamalla isompina)

keskiviikko 11. kesäkuuta 2008

T -1 eli Vätternrundan on ovella

Huomenna lähdetään parinkymmenen hengen joukolla Vätternrundaniin. Se on yksi maailman suurimmista pyöräilytapahtumista, jossa ajetaan 300 kilometrin lenkki Vättern-järven ympäri. Tänäkin vuonna siihen on ilmoittautunut yli 17900 osallistujaa.

Edessä on toistaiseksi pisin kuntopyöräilyni. Viime syksynä ajoin Tour de Helsingin, jonka mitta on Vätterniin verrattuna vaatimaton 140 km.

Toistakymmentä tuntia kestävä suoritus ja vaihtelevat kesäkelit panevat pakkaamaan kassiin aika tavalla rompetta. Seuraavasta listasta voi olla hyötyä myös sinulle pyöräretkesi suunnittelussa:

osallistumispaperit, kartta
luottokortti ja henkilötodistus
kännykkä ja laturi
lääkkeet ja voiteet
pesukamppeet, pyyhe

pyörä ja sen pakkausmateriaali
roudarinteippi
kuormaliinat

etu- ja takavalo, paristot, pinnaheijastin
lokasuoja
varasisäkumit, pumppu, rengasraudat
6-koloavaimet, nippusiteitä, linkkari
lukko
matkamittari
vyö-, satula- ja runkolaukku
juomapullot
muovipusseja

ajoasu eli sortsit + paita
pyöräilykengät ja kenkäsuojat
kypärä ja lippa
irtohihat ja -lahkeet tai polvilämppärit
liivi ja/tai takki
sadehousut
kahdet hanskat
rillien nauha

pari patukkaa ja keksiä, rusinoita
juomat (vesi ja laiha urheilujuoma)

makuupussi ja -alusta
siviilivaatteet: vaihtosukat, -kalsarit, -paita

kynä+lehtiö
kamera
- järjestelmäsetti joka jää säilytykseen
- kompakti + salama mukaan reitille


Palaan blogiin ensi viikolla toivottavasti hyvien kokemusten ja muhkean kuvasaaliin kanssa.

lauantai 7. kesäkuuta 2008

T -5

Viimeinen treeni ensi perjantain Vätternrundania varten on nyt ajettu. 122 km meni tänään retkivauhtia. Pienellä porukalla kiersimme Kirkkonummen kulmilla oikein sopivassa säässä. Parikymmentä astetta ja tuulikin oli aika leppoisa. Ylämäet tuli kiskottua apinan raivolla, joten tuli koneistosta otettua myös tehoja irti. Yhtään pidempää retkeä en tässä alkuvuonna tehnyt. Ruotsissa on edessä 300 km, joten tuntuma jää heikoksi.

keskiviikko 4. kesäkuuta 2008

Pyöräilysääntötesti

Aamulla laskettelin fillarilla pyörätietä risteävän kadun yli. En huomannut autoa, joka onneksi jarrutti viime hetkessä renkaat ulvaisten. Kiitosta vaan autoilijalle - en tiedä oliko hänellä kolmiota, eli saatoin itse olla väistämisvelvollinen.

AKE:n pyöräilysääntötestissä on yhdeksän kuvaa tien päältä. Niistä pitää päätellä kumpi on väistämisvelvollinen, autoilija vai pyöräilijä. Testi on laadittu samaan tapaan kuin oikean ajokorttikokeen kuvatehtävät.

maanantai 2. kesäkuuta 2008

Kiertotie - omväg


Tänään ajattelin lähteä töistä kotiin vähän pidempää reittiä. Osallistumiseni Vätternrundaniin ensi viikolla varmistui, ja pitää kerätä kokemusta pidemmistä lenkeistä. Kartan reitti on noin puolikas Vätternrundan eli 145 km.

JK. 10 metriä sekunnissa puhaltanut luoteistuuli oli niin tiukka vastus Porvoosta kohti Mäntsälää, että kotimatka kutistui 118 kilometriin.

perjantai 30. toukokuuta 2008

Me, ne ja epäjatkuvuuskohta

Kuulun niihin viiteensataan tuhanteen suomalaiseen, jotka ilmoittavat harrastuksekseen pyöräilyn. Olen yksi meistä. Me olemme pyöräilijöitä. Keitä ovat sitten ne? No, ne ovat esimerkiksi autoilijoita.

Olen lajityypiltäni työmatkapyöräilijä. Tosin viime juhannuksen tienoilla rupesin pyöräilemään enemmän. Varusteet vaihtuivat ja kilometrit karttuivat. Asetin tavoitteita. Syyskuussa osallistuin triathlon-joukkuekisaan ja Tour de Helsinki -pyöräilyyn. Fillari vaihtui hiilikuituiseen ja verkkarit tiukkaan nailoniin.

Jäin eilen töistä polkiessani miettimään olenko edelleen yksi meistä. Missä määrin kuulun samaan joukkoon kuin vielä vuosi sitten? Olen nimittäin ruvennut ajattelemaan, että ne tavalliset työmatkakulkijat ovat niitä, eli ihan perustavalla tavalla erilaisia kuin minä. "Niitä täytyy väistellä ja ne ovat arvaamattomia."

Missä pisteessä määrittyy arkipolkijan ja himoharrastajan faasimuutos, olomuodon perustava vaihtuminen?

tiistai 27. toukokuuta 2008

Tiukalle menee

Aamulla oli kasassa 903 kilometriä, nyt töihin tultuani 920 km. Kun ei tällä viikolla ole mahdollisuutta lähteä iltalenkille, täytyy vähän kierrellä näitä duunimatkoja, että saisin toukokuun tonnin täyteen.

Oli kiva tsempata Sotungissa, kun pikkubussi puksutteli rauhassa takanani vetäessäni reilua neljääkymppiä. Muuten olisin ehkä hiljennellyt aiemmin, mutta peesaaja houkutti pitämään tahtia yllä.

sunnuntai 25. toukokuuta 2008

Rullilla ja livenä

Rullapyöräily Kampin Narinkkatorilla perjantaina tarjosi hupia ja hyvän lenkin. Moni pysähtyi kyselemään ja ihmettelemään, kun ei aiemmin ollut nähnyt paikallaan polkevaa fillaristia. Naapuritelttojen esittelijät olivat kylmissään, mutta minä tarkenin hienosti shortseissa. Siinä Helsingin Polkupyöräilijöiden standillä meni iltapäivä rattoisasti, ja plakkariin kertyi 93 kilometriä.

Tänään vein auton jälkikasvulle, jonka piti siirtää bändikamat pois äänitysstudiolta Munkkiniemestä. Ajoin sinne fillari takakontissa, ja paluumatkalle pyörän selässä kertyi mukavat 43 kilometriä. Vaikka keskinopeus jäi 29:ään, oli kiva huomata että vauhti pysyi neljässä kympissä usein ihan pitämättäkin.

torstai 22. toukokuuta 2008

Sinne ja takaisin


Näytä suurempi kartta
Tiistaina oli mukava keli ja oivallinen mahdollisuus pyörälenkkiin hektisestä duunisesongista huolimatta, kun etälukion opettajien kevätkarkelot pidettiin Sipoon Malmuddenissa. Muutaman kilometrin hiekkatieosuutta lukuun ottamatta oikein hyvä 33 kilometrin reitti. Aurinko paistoi, ja tuultakaan ei juuri tuntunut olevan. Tunti ja viisi minuuttia kesti suuntaansa Sotungista, ja käytännössä yhtä paljon meni niillä, jotka kulkivat bussilla.

Huomenna sitten Narinkkatorille rullapyöräilemään.

tiistai 13. toukokuuta 2008

Tänään on Pyörällä töihin -päivä

Ainakin täällä Etelä-Suomessa sää työmatkapyöräilyyn on oivallinen: aurinkoinen ja kuitenkin sen verran viileä, että tuskin edes tulee hiki.

Jos työnantajasi ei ymmärrä tukea työmatkapyöräilyä, löydät vinkkejä ja perusteluita täältä.

maanantai 12. toukokuuta 2008

Onnistunut kuntotesti Keravalla

IMG_3765
Äitienpäivän keli oli kesäinen, kun starttasin noin 150 muun kanssa Keravan kevätpolkaisuun.

Ennakkoon ajattelin ajaa 30 km/h keskinopeusryhmän mukana. Kärjen vauhti ei kuitenkaan ollut kauhean kova, joten pysyttelin pääjoukossa kolmekymmentä kilometriä. Loppumatkasta ajoin puolet yksin, puolet pienessä porukassa. 88 kilometriä taittui ajassa 2.39,13 - olen hyvin tyytyväinen tämän kuntotestauksen tulokseen.

J-ii otti kuvia Halkialla, allekirjoittanut ryhmän kakkosena.

maanantai 5. toukokuuta 2008

Tuulee!


Olipahan kaksijakoinen kotimatka duunista. Tein sellaisen C:n muotoisen lenkin, ja aluksi kulki niin maan komeasti. Että voi mennä kevyesti viittäviittä! Vasta kun reitti kääntyi, tajusin miten kova tuuli siellä kävi. Vähitellen sitten ajoinkin vastatuuleen enkä meinannut alamäkeen päästä viittätoista.

Hyvä konsti päästä perille lähialueiden paikallissäästä esim. pyörälenkille lähtiessä on katsoa vallitseva sää Ilmatieteenlaitoksen Testbedistä. Se näyttää lämpötilat, tuulet ja sateet Uudenmaan alueella, ja Helsingin mittauspisteistä on oma tarkempi karttansa. Kuvassa tämänpäiväisiä tuulilukemia.

sunnuntai 4. toukokuuta 2008

Yhteislenkki kesäisessä kelissä

Tänään kävin yhteislenkillä Vantaankosken kioskilta kohti Nurmijärveä ja siitä itään, kunnes jossain Järvenpään pohjoispuolella käännyimme etelään kohti Pornaista ja Sipoota. Aurinko porotti yllättävänkin tiukasti, ja olisi pitänyt olla bandana päässä ja rasvaa käsivarsissa. Hyvä lenkki, ja kertyihän kilometrejäkin 127 neljässä tunnissa.

lauantai 3. toukokuuta 2008

Hyvin rullaa rullilla

Lupauduin esittelemaan rullilla ajamista Kampin Narinkkatorilla SuomiMies seikkailee tapahtumassa 23.5. Minä joka olen hädin tuskin niitä kokeillut muutaman kymmenen kilometrin verran. Hilarious! :D

Pyörittelin eilen kisarenkailla kunnon paineilla (aiemmin olin ajellut kuvioiduilla 28-millisillä), ja eihän se sitten enää ollutkaan hankalaa. Juomapullonkin sain kaivettua helposti telineestä, vaikka se oli piilossa runkoa tippuvalta hieltä suojaavan pyyhkeen alla.

torstai 1. toukokuuta 2008

Potkupyöräilyä vappupäivänä


Sain sitten kakkoskulkineen tankoteippejä vaille valmiiksi. Lokarit ja pakkarit ja kaikki.

Lähdettiin vaimoliinin kanssa vappuajelulle pitkin Vantaanjoen rantaa. Keli oli ihan unelmaa ja suunnistettiin Vanhankaupunginkoskelle, Tekniikan museon vieressä olevaan kahvila Helsingeen. Juotiin siellä pienet juomat ja syötiin lämpöistä viineriäkorvapuustia.

Sattui niin, että patoa vasten kellui hukkuneen ruumis. Millerin juotuani otin fillarin ja valuttelin museon pihalle nähdäkseni surullisen tragedian päätöksen alajuoksulta, mutta poliisi oli eristänyt alueen. Siitä polkaistessani takaisin rakennusten välissä pientä ylämäkeä ketjut katkesivat.

Paluumatka piti sitten potkia kuin kickbikella. Toinen jalka oli polkimella ja toisella yltti juuri ja juuri potkaisemaan vauhtia, mutta loppujen lopuksi se sujui yllättävän näppärästi.

JK. tänään tehtiin toinen reissu samoille kulmille. Kävimme Arabian tehtaalla ja nappasin fillarista tämän uuden kuvan.

tiistai 29. huhtikuuta 2008

Lanterne Rouge

Bianchi cupin lähtöviivalla starttia odotti 44 kuskia. Aja-komennon jälkeen liikkeellelähtö ei ollutkaan niin räjähtävä kuin olin kuvitellut. Saattaisin hyvinkin pysyä pääjoukossa, ajattelin. Suoraa tietä hyvinkääläisten peltojen keskellä riitti satoja metrejä, ja joukon vauhti kiihtyi tasaisesti. Olin antanut eteeni avautua useamman metrin kaulan, ja ennen kuin olin saanut sen kurottua kiinni, oli edessä karkaavien vauhti kasvanut. Sain porukan nipin napin kiinni. En kuitenkaan saanut pidettyä tätä noin 50 km/h nopeutta, vaan pääjoukko karkasi vääjäämättä.

Lopulta kävi niin, että jouduin halkomaan lähes koko kisan tuulta itsekseni. Parin kierroksen ajan minulla oli peesissä muutama pyöräilijä. Vajaan kierroksen verran sain myös itse vetoapua, ja kylläpä toisen selän takana oli helppo polkea! Nämä muut häntäpään polkijat kuitenkin keskeyttivät yksi toisensa jälkeen. Niinpä huomasin olevani vihoviimeinen ja tulevani vielä varvatuksi kierroksella. Sen myötä en sitten päässyt ajamaan viimeistä kierrosta ja matka jäi 42 kilometriin.

Oli kyllä kaikkiaan antoisa kokemus - ja harvinainen: olenko koskaan ennen ollut näin tyytyväinen suorituksestani vaikka tulen viimeisenä maaliin! Kun nyt huhtikuussa pääsin 33,5 km/h, voi 35 km/h hyvinkin olla totta Tour de Helsingissä. Sillä päästään täsmälleen tavoitteeseen eli reitin polkemiseen alle neljässä tunnissa.

Pyöräkisan viimeistä tavataan muuten kutsua punaiseksi lyhdyksi, Lanterne Rouge.

lauantai 26. huhtikuuta 2008

Nauhana peltojen keskellä

Tänään tuli poljettua pitkin keskisen Uudenmaan teitä. Ykkösluokan ulkoilukeli, ja sortseissa tarkeni hyvin. Satanen tuli kaikkiaan saldoksi tälle lauantaille. Keravan kevätpolkaisun reitti vedettiin läpi 10-15 kuskin voimin. Maali on sitten aikamoisen nousun päällä!

torstai 24. huhtikuuta 2008

Mukaan Bianchi cupiin

Keksin osallistua Bianchi Cupiin Hyvinkäällä ensi tiistaina. Ensimmäinen starttini pyöräkisassa, harrastajaluokassa tosin. Lauantaina käyn tutustumassa rataan ja samalla Keravan kevätpolkaisun lenkkiin.

Sunnuntai ja maanantai pitää osata ottaa levon kannalta. Tänä aamuna töihin tullessa huomasin, ettei yksi lepopäivä riitä palauttamaan tiukemmalta harjoitusjaksolta, joka alkoi Hämeenlinnan reissusta.

Tarkemmat tiedot Bianchi-cupista täällä.

perjantai 18. huhtikuuta 2008

Keksitauko



Hausjärvi alkaa tästä. 32 km ja 1 h 4 min takana.

JK. Kotona ollaan, 107 km takana. Melkein kolme tuntia meni 29 km/h, mutta sitten rupesi kramppaamaan. Kannattava reissu ja hyvät tiet lukuunottamatta Tuusulantietä (45), jonka pientareet ovat fillarivihaajan asfaltoimat.

Aulangolla kaikki valmiina

Aulangolla ollaan. Hyvä keli ja fiilis. Vähän raskaat jalat kun eilen innostuin kovempaan vauhtiin kuin oli tarkoitus.

torstai 17. huhtikuuta 2008

Helppoa reittisuunnittelua

Huomenna junalla Aulangolle ja fillarilla takaisin. Tässä teille vinkiksi se mukavampi reitti stadista Hämeenlinnaan. (*)

Oli helppoa suunnitella reitti Googlen karttasovelluksella maps.google.com. Klikkasin "Katso reittiohjeet" ja annoin lähtö- ja saapumispisteet. Google ehdotti moottoritietä, mutta oli todella helppoa saada se ymmärtämään vaihtoehtoinen reitti: tartuin ehdotetun reitin nivelkohdan pampulaan ja raahasin sen toiselle tielle. Google muutti sitten reitin automaattisesti kulkemaan tätä vaihtoehtoista tietä pitkin.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi se isompana.

(*)Edit: muuten hyvä reitti, mutta korvaa 45-tie jollain toisella ajokelvottomien pientareiden vuoksi.

maanantai 14. huhtikuuta 2008

Satanen edessä

Perjantaina olen itk-päivillä Hämeenlinnassa. Ajattelin mennä junalla sinne ja ajaa fillarilla takaisin. Pidetään peukkuja ettei sada.

perjantai 11. huhtikuuta 2008

Valitse hanskat huolella

Kelille kannattaa uhrata ajatus ennen liikkeelle lähtöä. Sää vaikutti tänä aamuna samalta kuin viime viikolla, jolloin kiersin tämän kolmenkympin lenkin töihin ensimmäisen kerran. Otin siis samat hanskat. Nyt olivat näpit aivan jäässä, ja piti ajella lämmitellen käsiä kainaloissa. Olisi pitänyt olla tuulenpitävät sormikkaat.

Tunti tuli täyteen jo 25 kilometrin kohdalla.

maanantai 7. huhtikuuta 2008

Kilometrit kortilla

Tuntuu, että tauko venyi mahdottoman pitkäksi, kun kolme päivää pysyin poissa satulasta. Vähän oli flunssaa joka pisti lepäämään. Teki kyllä hyvää siitäkin syystä, että ehti lihakset väsymään viime viikon alkupuolen ajoista.

Tänään kävin sentään pyörällä töissä ja kiersin matkamittariin 19 km lisää. Kuuntelin palatessa radiosta ohjelmaa Mitä tapahtui vuonna 1983. Jukka Hauru oli ollut Dolly Partonin konsertissa Lontoossa. Dolly muuten kutsui oikeaa tissiään nimellä Shock ja vasenta Awe :D

Vettä on luvassa lähipäivinä, joten täytyy asentaa pyyhkijät rilleihin.

keskiviikko 2. huhtikuuta 2008

Pyöräilijän pääsy keskustaan ei ole helppoa

Kävin aamulla Helsingin yliopistossa. Ajoin fillarin Malmin asemalle ja nostin pyörän junan kyytiin. Tein aika ikävän rikkeen, koska olin liikkeellä kiellettyyn aikaan - polkupyöriä ei saa kuljettaa junassa klo 7-9 ja 15-18. En tiedä miksi, kun junan pohjoispäässä löytyy aina tilaa.

Hulttiolinjani sai jatkoa, kun maksoin automaatilla pelkän seutulipun hinnan. Minunhan olisi pitänyt maksaa sekä Helsingin sisäinen 2,20 itseäni varten että seutulippu 3,80 fillaria varten.

Jouduin liikkumaan hiilikuitutykilläni, enkä uskaltanut jättää sitä mihinkään kadunvarsitelineeseen. Sain tehtyä yliopiston vahtimestarien kanssa diilin, mutta vain sillä ehdolla että tämä ei tule tavaksi. Entä jos minun täytyy mennä ykköspyörällä myös ensi kerralla? Saakohan parkkihalliin viedä, se olisi valvottua ja katettua tilaa?

Jäi muuten positiivinen fiilis reissusta: professori sanoi että voi luvata ainakin läpipääsyn graduni johdannon, sisältötiivistelmän ja kirjallisuusluettelon perusteella. Bonuksena sain noudettua kansalliskirjastosta tilaamani lainat.

Oli helppo pyöritellä kohti koillista, kun aamupäivän liikenne Hämeentiellä oli niin hiljaista. Eilen ja tänä aamuna on kertynyt huhtikuun laariin jo 63 km työmatkaa.

maanantai 31. maaliskuuta 2008

Reittisuunnittelua arkipäiville

Kesäkausi on koittanut! Sen tunnistaa siitä, että etsii ihan mielellään vähän pidempiä reittejä kodin ja duunin väliin. Aurinkokin paistaa niin pitkään, että sain ajaa valoisassa vaikka pääsin puoli seitsemältä. Tavanomainen 9,8 km oli tänään 22 km.

Nykyään on paljon fillaristia auttavia karttapalveluja netissä, ainakin Kevyen liikenteen reittiopas, Google Maps, Eniro ja Inoa. Huomisaamuna voisin pyöräyttää töihin vaikka näin:

Näytä suurempi kartta

perjantai 28. maaliskuuta 2008

Kuraleikkejä

Tällaisina kevätpäivinä aurinko helottaa kirkkaana – ja sulattaa toissapäivänä tulleet lumet. Ykkösfillari olisi pitänyt jättää kotiin, sillä työmatkojen jälkeen se oli aikamoinen kurakasa. Tällä haavaa on kuitenkin vain yksi pyörä, ja sillä pitää mennä.

Hyvän puolelle saatoin laskea 36 km. Nyt on leppeä fiilis katsella ratapyöräilyn MM-kisoja Eurosportilta.

keskiviikko 26. maaliskuuta 2008

Antaa sataa, sisällä on kuivaa

Ei pahempikaan takatalvi paljoa haittaa, kun voi pyöräillä sisällä. Ensin lumityöt, jotta yläkroppakin saa jotain tekemistä. Sen jälkeen pyörittelyä kuntopyörällä + vetoja rullilla 2 tuntia.

Rullat ovat jo sen verran tutut, että ehdin jopa lakata keskittymästä. Kävi niin kuin entiselle kalliokiipeilijälle, joka kiipeää vaativan rinteen ylös mutta palatessaan alas tipahtaa muutama metri ennen maanpintaa.

maanantai 24. maaliskuuta 2008

Intervalleja varastossa

Vähitellen alkaa rullilla ajaminen sujua. Tänään sain tasapainon kuntoon heti ensi yrittämällä.

Ensin ajoin rullilla 5 km viitenä vetona, niin että syke nousi joka vedon lopuksi 160-165 tasolle. Sitten 5 km kuntopyörällä 120:n sykkeellä. Taas 5 km rullilla, niin että syke nousi nyt 170-175 tasolle. Lopuksi 5 km kuntopyörällä 130:n sykkeellä.

Polkemisen raskaus mietityttää. Toisen setin lopulla en millään meinannut jaksaa pyörittää riittävän puhtaasti. Pari kertaa oli keskeytettävä ja otettava tukea. Ehkäpä pitäisi vaihtaa kilparenkaat näiden 28mm kuvioitujen tilalle. Näissä paineet jäävät niin alas, että kitkapinta rullaa vasten on varsin suuri.

sunnuntai 23. maaliskuuta 2008

I'm a steamroller, baby

Ensimmäinen rullaharjoitus on nyt tehty! Ei se niin mahdottoman vaikeaa olekaan - luulin että mun tasapainotaidoillani menisi monta harjoituskertaa ennen kuin rupeaisin pysymään rullien päällä. Fillari nimittäin vaeltaa sivusuunnassa hyvin herkästi, eikä sivussa ole mitään stoppareita estämässä putoamista. Puolitoista tuntia tuli poljettua, ja lopussa pystyin vetämään tasaisia muutaman kilometrin vetoja. Fiilis oli ihan kuin silloin joskus oppiessani ajamaan ilman käsiä.

Miksi sitten moinen harrastus? Harjoitusrullien toinen nimi on tekniikkarullat. Jotta rullilla pysyy, täytyy osata pyörittää polkimia tasaisesti. Kun pyörittää tasaisesti, ei energiaa kulu turhaan reuhtomiseen ja niveletkin tykkäävät. Hitonmoinen hiki siinä kyllä tuli, kun ei ole ilmavirtaa kuivattamassa eikä alamäkiä joissa levätä.

perjantai 21. maaliskuuta 2008

Pitkäperjantain lentokenttälenkki

Lähtöselvitys klo 14
  • Paikka: Malmin lentokentän ympäri kulkeva ulkoilupolku
  • Miehistö: viisi henkeä
  • Säätila: -1°C, tuuli 2.5 m/s 200°, näkyvyys 10 km
  • Ajo-olosuhteet: osittain sula sorapintainen ulkoilupolku, kuraista; muutamia kävelijöitä eikä koiria

Välilasku klo 15
  • Kotipihaan mennessä oli kertynyt 13 km
  • Kura oli jäätynyt fillariin
  • Lähtö tunnin lisälenkille

Loppuraportti
Oli kiva poljeskella koko perheen kanssa ja pysähtyä kuntoilupaikoille. Omalla lisälenkilläkin pyöräily oli ihan mukavaa, mutta en oikein viitsinyt painaa tosissani. Ehkä se siitä, kun lämpötilat nousevat.

torstai 20. maaliskuuta 2008

Aamupolkaisu

Olipa kaunista töihin polkiessa! Pakkasaamun aurinko paistoi kalpeasti utuiselta taivaalta. Maassa oli ohuelti uutta puuteria. Innostuin kiertämään töihin vähän pidempää reittiä, ja kymmenen kilometrin sijaan kertyi kahdeksantoista. Östersundomissa Porvoontien varressa oli niin idyllistä, että hidastin katsellakseni ympärilleni. Se ei ole ihan tavanomaista.

Sotungintiellä oli orava jäänyt ihailemaan maisemia liian pitkäksi ajaksi keskelle kaistaa. Nyt sen hautajaisissa oli vieraana neljä varista.

Kylmettynyttä varvasta särki lenkin jälkeen suihkussa aivan pirusti. Tavallisesti käytän kenkäsuojia lämmittämään, mutta nyt ne olivat jääneet edellisellä reissulla duuniin. Ukkovarpaan kynsi on sinisenä. Saapa nähdä pysyykö paikallaan.

keskiviikko 19. maaliskuuta 2008

Duunimatkat työsuhdefillarilla

Tänä aamuna kännykkä herätti 5:55. Kissa katseli sellaisella "Joko nyt?" ilmeellä. Piti aikaistaa tavanomaista rutiinia, että ehdin polkaisemaan puoli tuntia kuntopyörällä ennen suihkua. Tänäänkin on duunin jälkeen sellaisia tapaamisia, että työmatkapyöräilystä ei tule mitään.

Löysin viime viikolla netistä palvelun, joka liisaa työsuhdefillareita - ja veroedut on täysin vastaavat kuin auto-leasingissä. Harmi, ettei oma työnantaja lähde mukaan. Olisi se messevää, että kahden kympin kuukausihinnalla saisi ajoon uuden fillarin ja siihen kuuluvat huollot.

tiistai 18. maaliskuuta 2008

Startti

Kevään huomaa siitä, että harjakoneen putsattua isoimmat hiekat alkaa tienvarsilla maantiefillaristien kuhina. Monin paikoin ne liikkuvat laumoittain. Minut bongaat useimmiten Helsingin, Vantaan ja Sipoon teiltä.

Keväällä sikiää myös pyöräilyaiheisia blogeja. Tässä omani. Aloitin pyöräilyn viime juhannuksena, ja nyt käynnistyi ensimmäinen kausi, jolle olen asettanut tavoitteen. Viime syksynä Tour de Helsinki meni aikaan 4h 19min. Tänä vuonna on tarkoitus päästä alle neljän tunnin.

Vuoden alusta on tullut fillaroitua ulkona 855 km ja sisällä noin 450 km. Sopivan pituinen työmatka rules :)