Monday, 31 August 2009

Rotterdamin asiantuntijat arvostelivat stadin pyöräilyolot

Miltä stadin pyöräilyolot ja kaupungin toiminta pyöräilyn puolesta näyttävät rotterdamilaisten asiantuntijoiden silmin?

Äskettäin julkaistun vertaisarviointiraportin Towards Environmental Sustainability mukaan tekemistä on melko tavalla. Kiinnostavaa on, miten arvioijat kiinnittävät huomiota asenneongelmiin.

Tässä muutama keskeinen kappale (suomennos Martti Tulenheimo):

Pyöräteiden uusi tavoiteverkkosuunnitelma on laajuudeltaan hyvin vaatimaton ja on epätodennäköistä, että se olisi riittävä kimmoke rohkaisemaan ihmisiä muuttamaan henkilökohtaista kulkutapavalintojaan, mikä on pyöräilyn suosion kasvun edellytys.

Helsingistä ei löytynyt merkkejä siitä, että kaupungissa pidettäisiin tärkeysjärjestyksen kärjessä sellaisen kattavan pyöräreittien verkoston luomista, joka soisi ihmisille mahdollisuuden kulkea niin työ-, kauppa- kuin vapaa-ajan matkansa polkupyörällä.

Kaupungissa ei ole pyöräväyliä, joiden kunnossapito olisi priorisoitu työmatkaliikennettä palvelevaan tärkeimpään hoitoluokkaan nopean aurauksen jne. suorittamiseksi.

Käytössä olevat resurssit ja noudatetut keinot tuskin riittävät, jotta tavoite pyöräilyn kulkutapaosuuden kaksinkertaistamiseksi 6 prosentista 12:een vuoteen 2015 mennessä täyttyisi. Lisäksi päämäärä ei ole kovinkaan kunnianhimoinen ottaen huomioon, miten tärkeää on vähentää sekä päästöjä että melua ja parantaa ihmisten terveyttä.


Työ pyöräilyn puolesta jatkuu. Saa nähdä nouseeko aihe keskusteluun ensi viikolla, kun Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee vuoden 2008 ympäristöraporttia.

Friday, 28 August 2009

HePo pyörii aktiivisesti

Helsingin Polkupyöräilijöiden lenkit ovat tänä kesänä olleet sunnuntaisten 25-lenkkien myötä todella suosittuja, ja palaute on ollut hyvää. Aina on kuitenkin varaa parantaa. On toivottu nykylenkkien tarkempaa speksausta ja lenkkimahdollisuuksien laajentamista.

Tiistai/torstai-maantielenkkien osalta on skarpattavaa. Lenkille lähdettäessä on voitava sopia reitistä ja nopeudesta. Porukka vaihtelee, ja ti/to-lenkit pyörivät sen mukaan kuin ajohaluja löytyy. Käytännössä vauhti on kauden mittaan noussut 30:stä 35:een kilometriin tunnissa. Myös nettitiedotuksen pitää huomioida tämä.

Ensi kautta varten on tarkoitus pohtia uudelleen tarjontaa sunnuntain 25/28-lenkkien ja nykyisten ti/to-lenkkien väliin. On monia, joita kiinnoistaisi 28-32 km/h vauhtinen ajo.

Etäpisteiden eli Espoon/idän lenkkien osalta toimintaa on helppo laajentaa, jos järjestäjänä on mukana joku hepolainen. Muilta osin HePo voi mahdollisesti auttaa tiedonkulussa, mutta ei mainostaa sitä omana lenkkinään. Erityinen syy tälle on se, että HePon vastuuvakuutus ei voi kattaa sellaista toimintaa, mitä yhdistys ei tosiasiallisesti itse järjestä.

Ainakin tänä kesänä Itä-Helsingin maantielenkit ovat vauhdiltaan osuneet juuri tuohon tavoiteltuun haarukkaan.

Turvallisuus on joillain ajokerroilla vaarantunut, kun kärki on päättänyt mennä pyörätietä pitkin. Pysytään siis ajoradalla, ellei pyörätie ole jokin erityisen leveä ja selkeä kuten Katriinantiellä.

Lopuksi: HePo ei ole mikään virallinen pyöräilynedistämislaitos, vaan pyöräilyfanien yhdistys. Kun haluat HePon tekevän jotain kivaa, liity meihin ja järjestä se kiva - niin yksinkertaista se on. Tällä tavalla saivat alkunsa heinäkuussa HePon tammalenkit.

Wednesday, 26 August 2009

Koukuttavaa luettavaa sentillä

Oli tarkoitus kirjoittaa tänään siitä, miten rotterdamilaiset arvioivat Helsingin pyöräilyoloja. Heidän raporttinsa luku kuitenkin siirtyi, kun olen ahminut toista pyöräilyteosta.

Ostin Amazonin kautta käytetyn kirjan halvalla – tosin postikulut olivat tuhatkertaiset itse kirjan hintaan nähden. Vuonna 1987 julkaistu teos, jonka sentillä hankin, on Greg Lemond's Complete Book of Bicycling. Siinä missä Dave Morrisin Performance Cycling teorisoi elimistön energiataloudesta, nojaa Lemondin kirja konkreettisiin valmennusohjelmiin.

Lemond selittää hyvin sen, miksi tarvitaan sekä intervalleja että kestävyysharjoitteita. Kirjassa on myös selkeät viikko- ja vuosisuunnitelmat eritasoisille pyöräilijöille. Hän myös ohjeistaa eri tavoin niitä, jotka asuvat mäkisillä tai tasaisilla seuduilla. Onpa luistelun ja hiihdonkin merkitys korvaavana talviharjoitteluna huomattu.

Seuraava on hyvä ohje niille, jotka voivat pitää Tour de Helsinkiä edeltävän perjantain palauttavana. Minulla se menee triathlon-viestikisan pyörteissä, joten lepo täytyy siirtää edeltävälle keskiviikolle:
"Again, rest for one day, but two days before your major race – not the day before as is traditional in cycling. If you rest the day before, you'll feel blocked up on race day. Your body is not going to be ready to put out the effort it needs to win." (249)

Monday, 24 August 2009

Aerodynaaminen alumiinikilpuri

Yks kaks yllättäen päädyin hiilikuiturungon sijaan alumiinikilpuriin. Kuulostaa oudolta, kun hiilikuidun on sanottu syrjäyttävän teräksen ja alumiinin tykkänään. Kaiken lisäksi tilaamani malli on ollut markkinoilla jo 2000-luvun alusta.

Cervelo S1 on aika-ajopyörän näköinen maantiefillari, jota jotkut sanovat kovaksi ja epämukavaksi. Samalla sitä kehutaan hyvin nopeaksi, tarkaksi ja herkäksi. (esim. BikeRadar)

Tämä kaksipyöräinen kone tuo mieleen Kraftwerkin ehdottomuuden, ja fillariarvosteluja lukiessa päässä rupesi soimaan heidän biisinsä Aerodynamik.

Tällaisen siis tilasin Saldenin nettikaupasta Hollannista, Shimano Ultegra SL -osasarjalla. Toivottavasti Saldenilla on 61-senttinen runko varastossa.

Thursday, 20 August 2009

Punainen on nopeampi kuin sininen

Punainen on äänestyksessä popimpi kuin sininen. Ja punaisen minä jo tilasinkin Hollannista, mutta ongelmana vain on, että minulle sopivaa kokoa ei nyt sen värisenä saa. Sinistä löytyisi hyllystä, mutta punaista pitäisi odottaa muutama kuukausi.

Entäpä vihreä? Tein tällaisen väritutkielman Photoshopilla.

Tuesday, 18 August 2009

Sinistä vai punaista?


Kumpi väritys on parempi? Osallistu äänestykseen (tuossa oikealla). Perustelut voit kirjoittaa kommentteihin.

Sunday, 16 August 2009

Asema on vain välietappi

Tour de Helsingin reittiä kulkenut pyörälenkki sujui eilen 34 km/h niin, että vetovuorojakin kertyi aika lailla. Kaikki siis hyvin kolme viikkoa ennen kuntotapahtumaa.

* *

Tiesitkö, että VR:n Helsinki-Turku välille lisäämien pyöräpaikkojen käyttöaste on ollut heikko? Se on VR:n Länsi-Suomen aluejohtaja Pekka Söderlingin mukaan merkki siitä, että ne ovat turhia. (YLE radio 11.8.)

Tiesitkö ylipäätään, että tällä välillä on lisätilaa fillareille? Lyhyen, huonosti tiedotetun palvelunparannuskokeilun jälkeen siis todetaan, ettei tarvetta olisi.

Kukaan ei ole matkalla toiselle juna-asemalle, vaan itse kukin jatkaa siitä edelleen kävellen, pyörällä tai bussilla. Monesti fillari olisi kätevin ja mukavin. Ikävä kyllä pyörän ottaminen junaan on edelleenkin kallista, ahdasta ja hankalaa.

Tässä ECF:n vertailu, jossa eurooppalaiset junayhtiöt pisteytettiin mm. pyöränkuljetusmahdollisuuksien osalta. VR jäi auttamatta jälkijoukkoihin.

Thursday, 13 August 2009

Vauhtia on, mutta kuinka pitkään?

Tiistain telaketju pyöri reilua 36 km/h nopeutta varsin vaivattomasti. On se tehokas tapa edetä, kun vetovuorot jäävät alle minuutin mittaisiksi. Tämänpäiväinen porukkalenkki ajettiin reilua 35:ttä. Nopeus on siis kohdillaan Tour de Helsinkiä varten.

Kestävyydestä tuolla vauhdilla ei ole käsitystä. Tämän viikon lenkkien kovavauhtiset osuudet ovat olleet 70-80 km, ja TdH:ssa on matkaa liki tuplasti. Nyt täytyy tehdä pari pidempää lenkkiä ja sitten lyhyitä tehotreenejä lähempänä TdH:ta.

Wednesday, 12 August 2009

Sujuvasti Köpiksessä

Timppa oli löytänyt blogiinsa oivan videopätkän Kööpenhaminan vihreästä aallosta pyöräilijöille. Kiinnittäkää huomiota sekä sujuvaan liikkumiseen että pyörätiejärjestelyihin. Tässäpä meille mallia:


Alunperin tämä on mainiolta fillarikulttuurisaitilta Copenhagenize.

Tuesday, 11 August 2009

Pyöräilykypärä on turvallisuusriski

Futista ei sitten mennä katsomaan fillarilla - tai tarkemmin sanoen pyöräilykypärää ei saa viedä katsomoon. Se pitää jättää erilliseen säilytykseen, josta sen saa ottelun jälkeen.

Tämä johtuu siitä, että pyöräilykypärä on turvallisuusriski. Turvallisuuspäällikön mukaan tunteet voivat kuumeta paikallisotteluissa, ja Vartti-lehden mukaan "turvallisuuspäällikkö halusi varmistaa, että katsomossa on mahdollisimman vähän irtoesineitä, joilla voisi vahingoittaa katsojia tai pelaajia."

Kuvassa meidän perheemme asearsenaali.

Kriittistä kaupunkipyöräilyä ja tiukkoja telaketjutreenejä

Tämän päivän vaihtoehdot: kriittinen pyöräretki Mantalta klo 17 ja telaketjutreenit Vantaankoskelta klo 18.

Telaketju eli hyrrä on siis sama kuin double paceline. Selkeät animaatiot eri ajomuodostelmista Comox Valley Cycling Clubin sivulla Learn to Ride.

Sunday, 9 August 2009

TdH lähestyy: löysiä puheita lunastamassa

Kirjoitin joskus tämän blogin taustatietoihin, että tavoitteena on Tour de Helsingin neljän tunnin alitus. Nyttemmin se on ruvennut tuntumaan jopa mahdolliselta.

80 kilometriä sujuu jo neljän tunnin alitukseen vaaditulla 36 kilometrin keskinopeudella, myös niin että hoidan osani vetovuoroista. Tour de Helsingissä kilometrejä on poljettavana 140. Jos ei pahasti tuule enkä joudu kasaan, luulisi tuon onnistuvan.

HEPO_porukkalenkki_9201_medres Tänään oli vuorossa rauhallinen HePon 25-lenkki, jonka osanottajat potretissa. Mukana pyöräili myös Helen, vieraamme Melbournesta.

Saturday, 8 August 2009

Jalkatalkkia kumeihin

Mitä ohuempi kumi, sitä helpommin se puhkeaa. Pitää paikkansa myös fillarin osalta.

Otin seinältä kasan puolipitoisia ulkorenkaita, pienen ruuvimeisselin ja rupesin hommiin. Kävin läpi kulutuspinnat ja kaivelin ulos lasia ja kiveä.

Tämä on hyvä tehdä kilparenkaille muutaman sadan kilometrin välein. Se on myös tehtävä huolellisesti puristellen niin, että kolojen pohjille näkyy. Yllättävän paljon roinaa renkaista löytyi, vaikka olen ne jo kerran läpikäynyt.

Lopuksi valitsin Michelin Prorace3 -parin ja asensin uusille vanteille.

Pistin talkkia liukastamaan sisäkumia. Kun ei talossa ollut kuin jalkatalkkia, käytin sitä. Siinä on vieno tuoksu mukana, joten tulevilla porukkalenkeillä voivat takana ajavat hiukan ihmetellä odööriä.

Thursday, 6 August 2009

Helpompia sukelluksia arkistoon

Lisäsin blogiin kaksi kätevää työkalua.

Hae tästä blogista tekee näppärästi sen minkä lupaa. Aiemmin tässä blogissa tarjoaa suorat linkit muutamiin valittuihin kirjoituksiin. Niistä on tullut usein keskustelua elävässä elämässä, ja tähän saakka on ollut hankala selostaa mistä ne löytyvät.

Jos suunnittelet pyöräilyä vuoristossa, Kreetan matkakertomus antaa hyödylliset vinkit. Pyöräilystrategia-kirjoituksesta puolestaan löydät asiaa siitä paperista, joka ohjaa myös liikennesuunnittelija Marek Salermon työtä.

Wednesday, 5 August 2009

Pensaat syövät pyörätien


Tapaninkyläntien kevyen liikenteen väylä on varmastikin suunniteltu vilkkaaksi kokoojaväyläksi, koska se on leveä, kaksikaistainen ja mutkatkin ovat loivia. Kukaan ei kuitenkaan pidä siitä huolta, vaan puskat vievät sen leveydestä lähes puolet, sateen painaessa oksia enemmänkin.

Tänään ajaessani kotiin kuulin takaani tulevan mopon. Ehdin juuri pohtia kumpi meistä menisi ensin pyörätien päälle ulottuvan puskan kohdalta, kun vastaan tuli nelipyöräinen mönkijä.

Yhtä hankalia pöheikköjä on pihoilta tulevien liittymien kohdalla. Niistä singahtaa erityisesti aamuisin kiireisiä työläisiä ja koululaisia väylän toisella puolen sijaitsevalle bussipysäkille.

Tämän pyörätien linjaus on kuin suunniteltu ripeään ajoon. Käytännössä kuitenkin kaksikymppiä on monin paikoin maksimi, kun pitää jarrutella nähdäkseen pensaiden taakse. Tällaisenaan tämä kevyen liikenteen väylä on esimerkki siitä liikennesuunnittelusta, jossa jalankulkijat ja pyöräilijät on saatu pois autojen omalta tieltä ja unohdettu sen jälkeen.

Pistin palautetta YTV:n kevyen liikenteen reittioppaan kautta. Saapa nähdä milloin kulkeutuu rakennusvirastoon ja liikahtaako siellä kukaan ennen ensi kevättä.

HS jatkaa: fillari on ajoneuvo

Hesarin pääkirjoituksessa jatketaan juttua liikennesuunnittelusta fiksulla asialinjalla. Siinä pohditaan miten suhtautumista ja suunnittelua pitäisi tuoda nykyaikaan.

Esimerkkinä mahdollisista parannuksista:
"Kun pyörätie on yksisuuntainen ja selkeästi erotettu ajotiestä ja jalkakäytävästä, on niin jalankulkijoiden ja autoilijoiden kuin muiden pyöräilijöidenkin helpompi hahmottaa liikennevirta."

Entäpä ne nykyiset pyörätiet?
"Pääkaupunkiseudun pyörätieverkko tehtiin alun perin ulkoilutarkoituksiin. Nyt se palvelee entistä enemmän myös jokapäiväistä liikkumista, kuten työmatkaliikennettä."

Siitä tulikin mieleeni pyöräteiden ja niiden pientareiden kunnossapito. Otanpa tänään pari kuvaa yhdeltä kevyen liikenteen baanalta. Sen varrella tulee aina mieleen, että fillaristit on tosiaan vain poistettu autoilijoiden tieltä.

Sunday, 2 August 2009

Stadin pyöräilypomon uudet tuulet

HS haastatteli entistä ammattipyöräilijää, nykyistä virkamiestä Marek Salermoa. Hän tuli stadin pyöräliikennesuunnittelijaksi Antero Naskilan jäätyä eläkkeelle toukokuussa.

Marekilla on uuden ajan näkökulma kaupunkipyöräilyyn. Fillarointi ei ole vain jotain kaatoluokkaan ”kevyt liikenne” kuuluvaa. Sitä ei tule lakaista pois autoilijoiden silmistä ja tuupata samoille kevyen liikenteen väylille jalankulkijoiden kanssa. Pyöräilykaistoja lieneekin tulossa Helsinkiin ihan uudessa mittakaavassa.

Pyöräilyturvallisuuden toinen perinteinen mantra on kypäräpakko. Marek korostaa, että pyöräilyturvallisuudesta puhuttaessa on jääty jankkaamaan kypärän käytön pakollisuudesta, kun oleellista olisi tehdä suurempia uudistuksia liikenneympäristössä.

Ikävä kyllä toimittaja on valinnut jutun korostukseksi Marekin oman kypärättömyyden. Se onkin vienyt jutun kirvoittamia nettikeskusteluja vähän väärille urille – takaisin juupas-eipäs-väittelyyn kypärän käytöstä.

Saturday, 1 August 2009

Vaihtamalla paranee

Wilier Izoard Detail, pic by CompetitiveCyclistUuden harrastusvekottimen osto on aina sytyttävää puuhaa. Pohdintaa ja puhetta, vertailua ja valintoja, netin penkomista. Huomaa tietävänsä enemmän kuin viime kerralla ostoksilla, ja mieleen piirtyy elävänä illuusio siitä, kuinka paljon paremmin kaikki sujuu uudella kikottimella.

Kaavailin itselleni uutta pyörää Bianchi Infinitosta. Sen emäputki on kuitenkin varsin korkea, ja tanko jää väkisinkin korkeammalle kuin nykyisessä pyörässäni. Ajoasentoa ei saa riittävän matalaksi.

Olen siis päässyt jyvälle runkojen erilaisista geometrioista. Sillä saralla riittääkin speksattavaa. Pitäisi löytää fillari, joka istuu kuin hansikas ja näyttääkin kivalta. Wilier Izoard on tällä hetkellä kärkikandidaatti.