Friday, 25 September 2009

Pyöräparkki keskustaan


Kelloradio herätti tänä aamuna Marek Salermon haastatteluun pyöräparkeista. On kuulemma ajatus Rautatieaseman kupeessa sijaitsevasta parkista nyt ottanut tulta ja voisi vihdoinkin toteutua.

Pyöräparkki on siis sään oikuilta suojattu ja vartioitu parkkitila pyöräilijöille. Voi kun saisimme vielä samaan yhteyteen kaivatun pyöräkeskuksen oheispalveluineen. Kuvassa esimerkkiä Amsterdamin pyöräparkista.

Monday, 21 September 2009

Väsyneen tangon tanssikuviot

Illan jo pimettyä suunnistin kantakaupungista kotia kohti kahden tapaamisen jälkeen. Oli edelleen varsin lämmintä ja mukava polkea. Viiletin Nordenskiöldinkatua Jäähallin editse autokaistalla, ja alamäen jälkeen nykäisin itseni pyörätielle. Vauhtitien risteyksessä arvoin mielessäni sopivaa reittiä, ja päätin kääntyä heti junaradan alitettuani oikealle. Siitä nousee pyörätieramppi radanvarren kevyen liikenteen väylälle. Siitä siis Pasilaan, Oulunkylään ja kotiin.

Mainittu ramppi kohtaa radanvarren väylän varsin jyrkässä kulmassa. Kun kääntyy oikealle, rampin ja väylän väliin jää vain noin 30 asteen kulma. Lisäksi se kohta on melko jyrkkää ylämäkeä. Mutkan apexissa tuumasin, että sisäkurvin kaltevuudet muistuttavat aitoa neulansilmämutkaa. Kiskoin tangosta voimalla ja rupesin kiihdyttämään.

Tuntui kuin olisin astunut kalliolta suohon. Vakaa kulku muuttui epämääräiseksi pehmeydeksi. Oikea käsi puristi edelleen ohjaustankoa, mutta ei saanut siitä mitään otetta. Tanko ei ollut kestänyt siihen kohdistuvaa vetoa, vaan murtui poikki.

Olin siinä vaiheessa aika lailla tukevasti painollani tangon varassa. Kun en heti älynnyt mistä on kyse, tasapaino rupesi pettämään. Hoksasin hortoilla vasten sillanreunuksen aitaa, joka sitten minut pysäytti ja säästi enemmiltä vaurioilta.

Onneksi kalustorikko sattui hitaalla ja vaarattomalla osuudella. Jos sama olisi käynyt kiihdyttäessäni autojen seassa tai vaikka pyörätiellä Pasilan aseman jälkeisessä alamäessä, olisi tullut koko lailla ikävämpää jälkeä.

Vaikea sanoa, saiko myös ohjaustanko tärskyn kesäkuussa Finnairin rahdissa vai onko metalli vain väsynyt. En ole tarkastanut sen mahdollisia hiusmurtumia. Olisi korkea aika saada alle uusi ja varmasti toimiva pyörä. Jos kaikki käy kuten suunniteltu, pääsen testaamaan Cervélon vielä syyskuussa.

Saturday, 19 September 2009

Autot pyöriksi ja ruuhkat väljemmiksi

Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi lausuntoa ruuhkamaksuselvitykseensä myös pyöräilijöiltä.

Ruuhkamaksuselvityksen osatavoitteita on lisätä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuutta sekä parantaa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua. Näiden saavuttamiseksi tarvitaan uudenlaista pyöräilyväyläajattelua sekä pyöräilyn ja joukkoliikenteen parempaa yhdistämistä, samaan tapaan kuin metroliikenne toimii jo nyt.

Mitä ajatuksia itsellesi tulee mieleen? Pyöräilijöiden lausuntopohja on vapaasti muokattava GoogleDocs-dokumentti. Kokeile, tämän suoremmaksi ja helpommaksi ei osallistuminen tule!

Tuesday, 15 September 2009

14 tonnia vs. 0,1 tonnia

Eilen oli vielä iltaseitsemältä aurinkoista ja lämmintä, kun opiskelut päättyivät ja lähdin polkemaan kotiin. Hämeentien liikenne oli jo hiljenemään päin, ja etenin mukavasti vajaata neljääkymppiä muiden mukana.

Elannon vanhan pääkonttorin kohdalla bussi ohitti minut vaaksan päästä, mitä pidin mielenosoituksellisena temppuna. Sen jälkeen se koukkasi vielä lisää oikealle, mahdollisimman lähelle reunakiveystä, niin että minun täytyi jarruttaa ja lähes pysähtyä välttyäkseni törmäämästä.

Sattui sitten parit seuraavat liikennevalot menemään niin mukavasti, että sain poljettua bussin kiinni Kansa-talon pysäkin jälkeen. Koputin kuskin ikkunaan, kun olen muutamaan kertaan kuljettajien kanssa keskustellut liikennesäännöistä ja turvallisuudesta. Hommat ovat tavanneet ratketa aika helpolla, kun on juttuun tultu.

Tätä kuljettajaa ei keskustelu kiinnostanut. Lasi pysyi kiinni, joten huusin lasin läpi asiani turvallisuuden vaarantamisesta ja tahallisesta kiilaamisesta. Vastaukseksi tuli välinpitämätön hartioiden kohautus.

Valot edessä vaihtuivat vihreiksi ja jono rupesi lähtemään, enkä sitten jäänyt isompaa torikokousta pitämään. Tänään soitin ensin Helsingin Bussiliikenteeseen ja sitten Concordiaan, jonka bussista lopulta oli kyse.

Olipa firmoilla melkoinen ero tavassa kuunnella ja vastata asiaani. HelB teki parhaansa selvittääkseen oliko kyseessä heidän kuskinsa ja osoitti ymmärtävänsä kuinka turvaton pyöräilijä bussin rinnalla on. Concordia puolestaan tuntui suhtautuvan ynseästi kuin kuskinsa. Sain kuitenkin lupauksen, että terveiseni menevät perille.

Missähän muodossa ne menevät? Ehkäpä ”Joku fillaristi narisi sun ajosta.”

Ensi kerralla muistan sitten taas ajaa keskemmällä kaistaa. Jääpähän ainakin väistövaraa.

Sunday, 13 September 2009

Huikeaa pyöränhallintaa, siskot!

Sisäpyöräilyn EM-kisoissa 2009 kilpailtiin myös taitopyöräilystä. Tässä Carla ja Henriette Hochdorferin huikea esitys fiksipyörillä. Kiitokset linkistä Fillarifoorumin Maantie123:lle.

Thursday, 10 September 2009

Fi-ju-fi olisi näppärämpi kuin bu-ju-bu

Olisipa kätevää, jos voisin pyöräillä Malmille, jatkaa sykkelin kanssa junalla Pasilaan ja fillaroida siitä edelleen Meilahteen lääkäriin. Puolikuntoisena koko matkan ajo pyörällä on liikaa, ja toisaalta bussien ja junan yhteydet osuvat huonosti yhteen.

Ruuhka-aikaan ei fillaria saa kuitenkaan junaan viedä, enkä jaksa ruveta kansalaisaktivistiksi.

Wednesday, 9 September 2009

Maailman suurin pyöräilytapahtuma

Tour de Helsingin jälkihuuruissa innostuin ilmoittautumaan ensi kesän Vätternrundaniin. Siinähän 17000 fillaristia posottelee Vättern-järven ympäri Motalasta Motalaan.

Kyseessä on varsinainen kansanjuhla. Ajajia on joka sorttia ammattilaiskuskeista vetoa lyöneisiin lihapulliin. Pikkukylien asukkaat jaksavat viettää grillijuhliaan koko yön ja laulaa kannustuslaulujaan. Vätternrundan on maailman suurin pyöräilytapahtuma, kun lasketaan osanottajien kilometrit yhteen.

Toissa vuonna kirjoitin aiheesta jutut Fillari-lehteen ja mukana olleelle Hepo-porukalle. Ensi vuonna jätän kamerat ja kuvaustauot pois, niin jospa se kokonaisaika pysyisi alle kymmenessä tunnissa.

Kuvanottohetkellä meillä on takanamme parisataa kilometriä. Tien laitaa singertää hitaampien jono, kun nopeampi letka ohittaa heitä. Kärjessä kiitää Ilkka Korhonen.

Tuesday, 8 September 2009

Tour de Helsinki neljässä tunnissa

Tour de Helsinki houkutteli sunnuntaina yli tuhat pyöräilijää ajamaan 140 kilometriä pitkin lähikulmien maanteitä. Osa ajoi tiukkaa kisaa, osa pysähteli taukopaikoille ja otti retkeilyn kannalta.

Meitä oli 35:n vakionopeusryhmässä tusinan verran kuskeja, jotka jakoivat vetovuorot hyrrässä tai telaketjussa, kuten sitä myös kutsutaan. (kuvan muodostelmista kolmas) Perässä tuli 50-60 peesaajaa.

Tämän kauden fillarilenkeillä olen ajanut pärjätäkseni Tour de Helsingissä viimevuotista paremmin. Tavoitteena oli neljän tunnin aika ja sija kahdensadan parhaimman joukossa. Loppuaika olikin 4.00,29 ja sijoitus 112. Kunto riitti mainiosti, eikä maalissa juuri väsyttänyt. Ilman suurta joukkokolaria tai sopivalla porukalla Kuninkaanmäen jälkeen nykäisten olisi tuosta varmaan vielä saanut muutaman minuutin kiristettyä.

Kolari sattui, kun parijono rupesi pakkautumaan tiiviiksi rykelmäksi koko tien leveydeltä. Malmin hautausmaan kohdalla oli lisäksi alamäki, märkä tienpinta ja ajoväylä kapeni. Ei tarvittu kuin yhden kuskin vilkaisu taaksepäin ja ajautuminen ajolinjalta. Keilarata oli valmis kaatoon. Takana tuleva meni nurin etupyörän koskettaessa takapyörää. Tämän takana tulevat eivät pystyneet pysäyttämään, vaan pyörä toisensa jälkeen liukui samaan kasaan. Siinä taisi olla lopulta parikymmentä pyörää päällekkäin.

Itse sain jarrua pumppaamalla säilytettyä ohjattavuuden. Tien oikeassa reunassa ei kuitenkaan ollut tilaa ohittaa, kun yksi uhreista makasi edessä. Ei auttanut kuin sukeltaa pientareelle. Hiukan sääri raapiutui korkeaan kanttikiveen, mutta saatoin jatkaa matkaa talutettuani onnettomuuskohdan ohi.

Tour de Helsinki ei ole pelkkä kuntoajo, vaan myös kilpailu. Kilpailussa mennään pienemmillä toleransseilla ja isommalla riskillä, joten tällaisia kasoja ei voi täysin välttää. Tätä dramaattista hetkeä lukuun ottamatta reissu sujui upeasti.

Saimme ajaa enimmäkseen sateettomassa ja tuulettomassa säässä, ja vapaan vauhdin osuudella pysyimme tasaisesti 37,5 km/h tavoitteessamme. Matkaseura oli mukavaa, ja lisäpontta ajoon antoi oma HePo1-joukkue. Kuvassa näkyvät oikealta lukien kaikki joukkueemme jäsenet eli Matti, minä, Jarkko ja Janne (neljä myrkynvihreää ajopaitaa, joista yhden päällä sininen liivi).


Alkuperäinen kuva, © JPerälä

Saturday, 5 September 2009

Tri for fun

Eilen kisattiin Tri for fun eli Koululiikuntaliiton triathlon-mestaruuskilpailut Uimastadionin liepeillä. Koulustamme oli sekä oppilaiden että opettajien joukkueita viestisarjoissa.

Keli on kohdallaan ja tiimihenki korkealla, eli reissu onnistui mukavasti. Kaiken kukkuraksi joukkueemme poistui kotiin hopeat kaulassa. Sotungin yläkoulu ja lukio keräsi kaikkiaan kuusi mitalia.

Kymmenen kilometrin pyöräilyosuus ajettiin kiertämällä vitosen lenkki kahteen kertaan. Reitti oli yllättävän monipuolinen ja ajajia erotteleva, vaikka hiusneulamutkia oli radassa enemmän kuin tarpeeksi.

Uimari sai lähettää pyöräilijän matkaan ihan altaan vierestä, mutta pyöräilijän olikin sitten talutettava fillaria pari-kolmesataa metriä pitkin altaanreunoja ja nurmikoita. Ei hyvä, sanon minä.

Huomista Tour de Helsinkiä ajatellen olisin ehkä voinut ottaa vähän leppoisammin. Eilinen painoi jaloissa, kun kävin äsken hakemassa TdH-kilpailunumeron Velodromilta.

Thursday, 3 September 2009

Jospa sitten hankkisin Solisti Joukkueen?

Hiphei, olisikohan tässä uusi pyöräni! Myynnissä on käytetty Cervélo-runko, jonka ympärille voin rakentaa hyvän maantiemankelin. Mallinimi on hieman hassu, suorastaan paradoksaalinen: Soloist Team.

Ei pitäisi jäädä vauhti fillarista kiinni. Tällaisella on voitettu ainakin Liège-Bastogne-Liège, Pariisi-Nizza (kahdesti) ja Critérium International.

Wednesday, 2 September 2009

Stadi: "Fillarit maksutta junaan!"

Helsingin kaupunginhallitus linjasi eilen tavoitteitaan joukkoliikenteessä. Tästä kohdasta tykkäsin erityisesti:
Lähijunissa tulisi siirtyä samanlaiseen käytäntöön kuin metroissa, joissa pyörien kuljettaminen on sallittua maksutta, mikäli vaunussa on tilaa.