Wednesday, 29 June 2011

You vs. Mark


Sporttiaurinkolasien valmistaja Oakleyn mainosvideossa pääset haastamaan Mark Cavendishin. Video sinun ja Markin kisasta personoidaan Facebook-profiilisi avulla, joten esimerkiksi videolla näkyvän fillarisi vaakaputkessa on oma nimesi. Parin oikean strategiavalinnan avulla voitat Markin ja pääset osallistumaan arvontaan. Pääpalkintona on tunti fillarin selässä Markin kanssa.
Grats, Oakley! You succeeded in getting me to blog this :)

Monday, 20 June 2011

Juoksuaika olosuhteiden pakosta

Kävi niin, että Pirkan pyöräilyn rasituksen ja alkuviikon kylmien kelien yhteisvaikutuksena pohjelihaksesta nilkan telaluuhun eli sivussa olevaan pattiin kiinnittyvä jänne tulehtui eikä oikein kestä polkemista.

Työmatkojen ja pienten perhepyöräilyjen lisäksi ei ole ollut asiaa millekään pidemmälle lenkille. Tulehduskipulääke on kyllä toiminut hyvin.

Tulin lauantaina ostaneeksi lenkkarit, ja olen nyt kahdesti käynyt juoksemassa. Nilkkavaiva ei onneksi haittaa lainkaan hölkkää. Etenkin iPhone-käyttäjille suosittelen Adidaksen miCoach-appsin ja nettipalvelun kokeilemista. Se on hyvä treenipäiväkirja, jolla sujuu myös yksinkertaisten valmennusohjelmien teko. Alla esimerkki ohjelmasta, joka tähtää viitosen ajan parantamiseen 30 minuutista 25 minuuttiin.

Saturday, 18 June 2011

Respektiä possujunan pikavuorolle

Kajaanilaiskaverit ovat ajamassa 600 kilometrin lenkkiään kohti Helsinkiä. Tällä hetkellä ovat jo Lahden eteläpuolella, ehkäpä Mäntsälässä kuten Maastiskeza-blogin tavoiteaikataulusta näkyy.

Iso käsi Kainuun maantiepossuille!

Sunday, 12 June 2011

Pirkan jälkilöylyt


Pitkä Pirkka on nyt sitten saunottu.

Aamuseitsemältä oli jo 21 astetta, kun pitkän 217 km lenkin ajajat kokoontuivat Hakametsän hallin parkkipaikalle. Paikallinen pyöräseura Kaupin kanuunat vastasi neljän vakionopeusryhmän vauhdinpidosta. Kolmenkymmentä ajajaa sai ennakkoilmoittautua kuhunkin ryhmään. Omalla 32B:llä (keskinopeustavoite 32 km/h oli starttivuoro kolmantena.

Fillarissa iso pullo vettä, toinen urheilujuomaa.
Paidan taskuissa pikkupullo vettä, kaksi energiakeksiä, banaani, kaksi vararengasta, pumppu, rengasraudat, kamera, luottokortti ja puhelin.
Mittauksesta huolehti Garmin Edge 500 (Garmin-data) ja iPhonen Endomondo-appsi (Endomondo-data)
Pyöränä Cervélo Soloist ja satulana Selle Italia SLR (135g)

Pari-kolmekymmentä kilometriä ajettiin varsin rauhallista 30-31 km/h tahtia. Rupesin tapani mukaan käymään levottomaksi: alkaako tässä tapahtua vai onko koko Pirkka tasaista porukka-ajelua? Onneksi juuri silloin letkan ohi viiletti viisi kuskia. Tässä oli tilaisuus kokeilla jotain pirteästi erilaista! Niinpä spurttasin mukaan hatkaan.

Hatkaporukat ovat pyöräilyn rock'n'rollia sikäli, että niissä tapahtuu koko ajan, ja siinä joutuu "kapinallisena" koko ajan peilaamaan suhdetta pääjoukkoon: millainen on hatkaporukan koostumus? pysyykö se koossa ja tekevätkö kaikki vetotöitä? entä edessä oleva matka? mitä vauhtia pääjoukko tulee ajamaan?

Pieni porukkamme innostui hyvään menoon. Tunnin kuluttua tavoitimme 32A-ryhmän, joka piti selvästi B:tä kovempaa tahtia. Osa hatkaporukasta jättäytyi A-ryhmään, joten nyt vetovuoroja alkoi tulla turhankin usein. Niinhän siinä kävi, että vauhtimme hiipui pikkuhiljaa, ja neljän tunnin taukopaikalta lähdettyämme lyöttäydyimme yksiin 32A:n kanssa.

Pitkällä matkalla on syytä ajaa putkelta mahdollisimman paljon, niin että pakarat ja reidet saavat lepoa. Kannattaa siis nousta satulasta silloinkin, kun ei ylämäki tai muu ponnistus siihen pakota.

Reitti kierteli Mahnalanselän, Kyrösjärven ja Näsijärven rantoja, joten kauniita maisemia riitti. Erityisesti Muroleen koski vanhoine siltoineen oli upea paikka, johon olisi kelvannut jäädä vaikka piknikille tai uimaan. Kun 217 kilometrin ja 134 kilometrin matkan taivaltajien reitit yhtyivät, tuli tien päälle eloa. Kun ohitettavia riitti tasaisena nauhana, tuntui kuin olisi ajanut Vätternrundanissa. Maalissa huomasin, että lyhyemmillä matkoilla oli moni tien päällä eri lähtökohdista.

Matkamittari rekisteröi jo parin tunnin ajon jälkeen 30 asteen hellettä, joten tällaisilla keleillä ajaessa on paras varoa sykkeiden nousun kanssa. Vettä voi kaadella juomapulllosta kypärään tasaisin väliajoin. Näin pää pysyy mukavan viileänä (no, ei ainakaan ylikuumene) hiusten kuivuessa pikku hiljaa.


Loppumatka tultiin 32A:ssa. Telaketju pyöri varsin mallikkaasti, ja nopeuskin siinä pääsi vähän nousemaan. Tehot pysyivät kuitenkin sen verran alhaalla, ettei edes kramppeja tullut. Lopulta reissuun meni 6,5 tuntia eli 33 km/h keskinopeudella. Maalissa olo oli oikein hyvävoimainen ja virkeä. Onnistunut voimien jako siis.

Saturday, 11 June 2011

Pitkä Pirkka

Huomenna nähdään miten pohjoisen pojat ja tyttäret sopeutuvat etelän keleihin. Edessä on Pirkan pyöräilyn 217 km hämäläisiä teitä varsin paahtavassa säässä. Sääennuste lupaa 26-29 astetta ja aurinkoa.

Hiukkasen hirvittää, vaikka Kreetalla on tullut lämpö tutuksi ja Vätternrundanissa pitkät matkat. Vätternin kiertoon valmistauduin suunnitelmallisesti (ks. esitys Kunnialla kuntoajosta), mutta tämän Pirkan eteen en ole tehnyt mitään erityistä.

Tavoitteena on tasainen suoritus 32 km/h Kanuunajunassa (B-ryhmä). Jos keli ei olisi ollut näin rankaiseva, olisi tarttunut ehdotukseen Hepon omasta, vähän nopeammasta ryhmästä.

Täytyypä ottaa kamera mukaan ja kuvata muutamat klipit, jos vaikka keittäisin niistä koosteen Youtubeen. Ota siis uljas asento ja hymyile kameralle, kun pyöräilijän 1255 kamera osoittaa kohti.

Thursday, 9 June 2011

Solidaarista!

Lepuskin kohdalla meni rengas tuplasti tänä aamuna. Onneksi oli kaunis ilma, niin ei ruvennut korpeamaan ihan kamalasti.

Ensimmäistä rengasta vaihtaessani ystävällinen fiksikuski pysähtyi kysymään tarvitaanko apua/rengasta. Kiitos kysymästä, oli mulla vaihtokumi. Toinen kerta sattui, kun olin rengasta vaihtaessani unohtanut laittaa takaisin pahvinpalan, joka peitti ulkorenkaan viiltokohdan. Pienessä töyssyssä viillosta pullottava sisuri paukahti. Tähän en ollut varautunut, kun oli vain yksi vararengas mukana. Iso kiitos vastaantulijalle, joka tarjosit varasisurin!

Pyörätaskut tulivat

Pyöräilijöiden turvaksi ja myös liikenteen sujuvuuden edistämiseksi stadin risteyksiin on alettu maalata pyörätaskuja. Ne ovat eturivin odotusalue liikennevaloristeyksissä - näin fillaristit pääsevät sujuvasti ja turvallisesti liikkeelle valojen vaihtuessa. Erityisesti vasemmalle kääntyminen helpottuu.

Mitä visummin pyöräilijä piilotetaan autoilijoiden silmistä kevyen liikenteen väylille, sitä vähemmän ratinvääntäjät muistavat tai välittävät varoa edes silloin, kun kääntyvät pyörätietä pitkin ajavan fillaristin eteen. Pyörätaskujen ohella myös pyöräkaistat ovat toimiva ratkaisu pyöräilijöiden näkyvyyden ja turvallisuuden parantamiseksi. Kyllä kelpaa peukuttaa kaupunkisuunnitteluvirastoa näistä uusista tuulista!