lauantai 12. toukokuuta 2012

Hanskat naulaan ja rukkaset santaan

Viimeisen viikon ajan on kunto tuntunut laskevan yllättävästi. Tänään Giro d'Espoon reittiharjoituksessa teki mieli heittää ajohanskat naulaan. Viidenkympin ajon jälkeen putosin kärkiporukasta.

Mielestäni harjoittelun ja levon suhde on kohdallaan. Kuitenkin heti anaerobisen kynnyksen tuntumassa voimat uupuvat muutamassa minuutissa. Näin ei ole käynyt kuin viime heinäkuussa, jolloin vedin itseni ylikuntoon. Siitä palautuminen kesti useita viikkoja.

Sykearvojen tarkastelu antaa faktaa siitä, että jokin ei ole kohdallaan. Helmi-maaliskuun taitteessa Pajulahdessa todettiin valkosoluarvojen olevan merkittävästi koholla. Pitäisiköhän tarkistuttaa nyt?

Mitä pitäisi tehdä toisin? Ainakin lähipäivät pidän fillarin tallissa. Sen sijaan isken rukkaset santaan – siis työrukkaset, ja pihasantaan. Äitienpäivän perinteenä on, että käydään puutarhaliikkeessä ja loppupäivä puuhaillaan pihalla.

10 kommenttia:

mantis kirjoitti...

Moro Esko
En ole mikään ammattilainen, mutta kuullostaa kovasti siltä että et ole palautunut kunnolla ja/tai olet jälleen lipsumassa ylikunnon puolelle.

Joskus kannattaa pitää ihan väliviikkoja jolloin käy vain hyvin kevyillä lenkeillä ja pitää sykkeet tosi matalalla. Kannattaa myös varmaan koittaa panostaa palautumiseen eli että saa hyvin hiilareita ja proteiineja lenkin jälkeen, venyttelee sekä ennenkaikkea nukkuu riittävästi. Kuullostaa kanssa siltä että te vedätte hepossa enimmäkseen lenkkejä kovalla intensiteetillä. Kannattaa ehkä myös koittaa monipuolistaa harjoittelua vaikka siten että on ainakin yksi pidempi ja kevyempi lenkki viikossa ja siihen päälle vaikka 1-2 lyhyempiä ja kovempia lenkkejä.

Toivottavasti nämä herättävät jotain ajatuksia.
T. Mikko

Esko Lius kirjoitti...

Nukkuminen on muuten yksi asia, joka jää huomiotta. Tänäkin aamuna heräsin kuudelta erityisen väsyneenä. Hyvä pointti, niin kuin nuo muutkin - kiitos!

[Peiv] kirjoitti...

Olisiko siitepöly? Kannattaa tarkastaa myös se valkosolujen ohella. Hyytyminen viittaa siihen ettet kenties saa ihan tarpeeksi happea.

Ekaa kertaa elämässäni itse kärsin siitepölystä kiitos poikkeuksellisen hurjien pitoisuuksien.

Esko Lius kirjoitti...

Kehittyäkseni pitäisi tosiaan noita pitkiä/hiljaisia ja lyhyitä/kovia vaihdella enemmän, ja nimenomaan aika ajoin tehdä oikeasti kovia harjoituksia, mutta en sitten osaa sanoa onko yksipuolisuus juuri tämän notkahduksen takana.

Koivu on tosiaan tänä keväänä pölissyt pahasti, mutta toisaalta onhan nyt satanutkin, ja minusta tuntuu, että se on pitänyt allergian riittävän aisoissa.

Anonyymi kirjoitti...

Kuvannollisesti kun oriit päästää keväällä laitumelle on into ja vauhti kovaa, mutta vauhdissa lepo unohtuu. Keskivauhdin yms. vauhtimittareiden tuijottelu ei ole aina aiheellista, vaarana on että tulee ylilyöntejä/ylikuntoa, nautinto unohtuu. Kuuntelisin elimistöä ja miettisin että onko jokin muuttunut viime keväästä. Enemmän lepoa ja leppoisia kilometrejä. Kena.

Anonyymi kirjoitti...

Pyöräilyssä rasituksen mittaus on helppoa ja yksinkertaista, mittauslaitteet ja analysointimenetelmät ovat aivan toista tasoa kuin jossakin sykemittaukseen perustuvissa lajeissa. Tehomittarikauppaan siis vaan, ei ne paljoa maksa eikä tarvitse lepo/rasitussuhteita arvailla.

Esko Lius kirjoitti...

Tehomittari olisi tosiaan hyvä juttu. Kyllä ne maksaa aika paljon, ja varsinkin jos ajaa säännöllisesti useammalla fillarilla. Tietysti navasta tehoa mittaavan saa kiekkoa vaihtamalla toiseen... no, kyllä tuommoinen tonni on tässä taloudessa liikaa. Monihenkisessä perheessä pitää vuorotella ja odotella :)

Anonyymi kirjoitti...

Paremmin sykemittarilla voi kehon palautuneisuuden tilaa mitata kuin tehomittarilla.

Ortostaattinen syketestaus kertoo jo karkeasti missä mennään ja sitten sykevälivaihteluanalyysi esim. käyttäen Kuopion yliopistossa kehitettyä ilmaista Kubios -ohjelmistoa kertoo todella hyvin missä tilassa keho on. Tämä tietenkin edellyttää että käytössä on mittari, joka tallettaa sykevälivaihteludataa.

Anonyymi kirjoitti...

... ja vielä lisäyksenä tuohon HRV analyysiin, että kannattaa myös miettiä onko jokapäiväisessä elämässä joitakin harjoittelun ulkopuolisia stressitekijöitä, jotka kenties kuormittavat huomaamatta autonomista hermostoa ja aiheuttavat kehon ajautumisen pikkuhiljaa ylirasitustilaan.

Esko Lius kirjoitti...

Ortostaattisen sykkeen mittaamista olen itsekin ajatellut, mutta en toistaiseksi viitsinyt ottaa käyttöön. Leposyke huitelee suht normaaleissa lukemissa, hitusen korkealla, mutta se ei tosiaankaan kerro kaikkea.

Muu kuormitus ei nyt ole sen kummempi kuin muulloinkaan, mutta totta on, että sen osuutta täytyy huomata tarkastella erikseen.