Monday, 30 April 2012

Pyöräily on parasta porukassa

Kun säät ovat vihdoin suosineet ulkoilua, ovat HePon yhteislenkit taas pyörähtäneet käyntiin. Torstaina, lauantaina ja sunnuntaina tuli käytyä Vantaankosken lenkeillä.

Vaikka nämä lenkit olivat pituudeltaan samanlaiset – jokaisena tuli ajettua satanen, josta porukkalenkin osuus 70-80 km – oli niillä jokaisella oma luonteensa.

Torstaina ajoimme tavoitteellisen treenin pyörittämällä telaketjua eli hyrrää 36 kilometrin keskivauhdilla. Lauantain navakassa tuulessa tuli ajeltua hiljempaa, mutta vetotyöt vastatuuleen ja piristävät mäkikirit antoivat ajolle oman ilmeensä. Samalla tuli korkattua kesä: shortsit jalassa jäätelöä ulkokahvilassa Bembölen tuvalla. Sunnuntaina aamuvirkkujen trio pyöritteli tasaisen peruskestävyyslenkin.

Yhteistyö ja jutustelu matkan varrella tekevät lenkeistä eloisia. Yksin ajetut pitkät lenkit ovat helposti monotonisia ja tylsiä. Seurassa matka taittuu kuin itsestään – siinäkin mielessä, että vetovuoron jälkeen pääsee peesissä kevyemmin kuin keulapaikalla.

Porukkalenkit jatkuvat myös kotiinpaluun jälkeen. Keskustelu käy vilkkaana fillarifoorumilla, ja sitä varten on tietysti hyvä jakaa "ajopiirturin" dataa.

TrainingPeaksin Premium-versiolla pystyn tarkastelemaan suorituksiani yksityiskohtaisesti. Äsken huomasin, että myös kaikki muut hyötyvät Premium-oikeuksistani. Kuka tahansa voi analysoida jakamani lenkin tietoja vaikka mäki kerrallaan. Tässä linkki sunnuntain reissuun. Graafin alapuolella olevia tarkastelualueen rajauskolmioita voi siirtää.

Kuvassa esimerkkinä Palojoentien nousu. Eihän se nyt datan valossa niin kummoinen olekaan, vaikka livenä näyttääkin jyrkältä. Kahtakymppiä tuo on tultu ylös eikä sykkeet ole nousseet lähellekään anaerobista.


Wednesday, 25 April 2012

Rattia kääntämällä pitäisi kääntyä myös niska

Viime keväänä Helsingissä sattui harmillinen insidentti. "Etuajo-oikeuttaan häikäilemättömästi noudattanut pyöräilijä pakotti henkilöautoilijan jarruttamaan äskettäin Helsingissä. Autoa kuljettaneen miehen oikea jalka joutui äkkijarrutuksen vuoksi erittäin pahaan asentoon," uutisoi verkkolehti Uutissirkus.

Hilpeästi kirjoitettu uutinen, mutta vakavasta aiheesta. Etenkin tuo Viikintien liikennemerkki alleviivaa sitä, että moni autoilija ajaa sen kummemmin asiaa ajattelematta pyörätiellä polkevan fillaristin eteen. Kyllä myös niskan pitää kääntyä, kun vääntää rattia risteyksessä.

Tosin edes selvä katsekontakti ja auton pysähtyminen eivät tarkoita, etteikö kuljettaja sittenkin päättäisi ajaa ensin. Itselleni sattui puolitoista vuotta sitten kolari juuri sillä tavoin, ks. Pyöräilijä käyttäytyy kuin hirvi kohdatessaan auton.

Tuesday, 24 April 2012

Kaksi karttaa pyöräilijöille

Mihin lähtisin huomenna pyörälenkille? Tätä pohdiskellessani kaivoin esille Googlen Kartat, ja sieltä kaksi porukalla ylläpidettyä:


Pk-seudun ulkopuolisia karttoja löytyy kootusti Polkupyöräily-wikistä.


Taidan kuitenkin päätyä joko ajamaan Pepen tempon tai osallistumaan HePon keskiviikkolenkille Viikistä.

Monday, 23 April 2012

Kilpailu on paras harjoitus


Eilen sunnuntaina ajettiin Hyvinkään ja Riihimäen maisemissa AHH-ajo. Omassa M40-luokassani matkana oli kolme kierrosta eli 72 km.

Keli oli hieno ja porukkaa paljon. Kaksi kierrosta sujui pääjoukossa helposti, mutta kolmatta kertaa isoa mäkeä kavutessa minä ja muutama muukin jäi porukasta.

Etukäteen kirjaamani tavoite oli juuri näin vaatimaton: 80 % matkasta pääjoukossa. Se toteutui turhankin tarkkaan. Tuntui melkein, että yritys loppui, kun olin jo etukäteen ajatellut näin käyvän. Täytyy siis ruveta asettamaan tavoitteita vähän yläkanttiin.


Yksin ajaessa ei tule pidettyä niin kovia sykkeitä kuin kisassa. Sikäli kilpailu onkin parasta harjoitusta – etenkin vähän vanhemmalle kuskille, jonka treenien tulee painottua enemmän koviin harjoituksiin kuin nuorilla, joilla peruskestävyyden hankkiminen vie isomman osan.

Kuvat elite-luokan lähdöstä ja irtiottoyrityksestä ensimmäisen kierroksen puolivälissä.

Thursday, 19 April 2012

One Way -ajolasit


Tiistaina piti kaikessa kiireessä ennen Hyvinkäälle menoa löytää uudet ajolasit kadottamieni tilalle. Kannelmäen Prismassa sattui olemaan tarjouksessa One Way -lasit, jotka lähtivät kotiin kaksikymppisellä. Normaalisti kinuavat niistä viisi kymppiä. En tiedä kauanko alennus on voimassa, mutta kaipa niitä riittää vielä ainakin loppuviikon, kun hyllyssä oli kymmeniä paketteja.

Nämä halpislasit ovat napakat päässä, yläreunasta riittävän korkeat maantieajoon ja ilmavirtaukset menevät oikein eli silmät eivät kuivu. Huurtumistakaan ei tapahtunut pysähtyessäni maalissa, vaikka tiistai-iltana oli vain kaksi astetta lämmintä ja hiki höyrysi. Linssien laatu voisi olla parempi, mutta hintaisekseen nämä ovat pyöräilyyn oikein hyvät. Kestävyydestä ei vielä yhden kerran perusteella pysty sanomaan mitään.

Wednesday, 18 April 2012

Hyvät kapinat Hyvinkäällä

Aika tiukkaa kyytiä tarjosi elitekuskeista ja muista vaki-kilpailijoista koostuva 35 ajajan porukka eilen Bianchi-cupissa Hyvinkäällä.

Heti merkistä lähdettiin painelemaan vauhdilla, niin että nopeusmittarin neula pysytteli sitkeästi neljänkympin yläpuolella.

Oli yllättävän helppoa ajaa pääjoukossa: hakea paikkaa porukassa, käydä välillä vetotöissä ja vuorostaan pysyä peesissä. Jalat pyörivät kevyesti eikä väsymys painanut. Ratakaan ei ollut hankala – ei edes se yksi jyrkkä mäki. Siksi tipahtamiseni ensimmäisen kierroksen lopussa tuli harmillisena yllätyksenä.
 
Vasta jälkeenpäin mittaridataa katsoen huomaan, että viimeinen viisi kilometriä muodostaa melko yhtenäisen nousun, ja että juuri ennen nousua tekemäni vetotyö nosti sykkeeni liian korkeaksi edessä olevaa, ensin hyvin loivaa, sitten jyrkkenevää tietä ajatellen.

Niinpä "sain" ajella toisen kierroksen itsekseni. Aika pian kuitenkin edellä ajavan selkä lähestyi mukavasti, kunnes hän ehti pari kilometriä ennen maalia saamaan kiinni häntä edellisen kuskin, ja kaksikkona he karauttivat minulta karkuun.

Laskujeni mukaan sijoituin M40-sarjassa sijalle 5/8, joten en nyt kuitenkaan ollut lanterne rouge. Koko porukan pesi Kari Pajanne, joka kurvailee kuvassa äärimmäisenä oikealla.

Kisa meni aika lailla odotusten mukaan. Viikonloppuna ajetaan samalla tiellä AHH-ajot, ja silloin on edessä kolme kierrosta. Uskon, että radan tunteminen ja sykemittarin fiksu seuraaminen auttavat välttymään ikäviltä yllätyksiltä.

Tuesday, 17 April 2012

Superkompensaatio eli lepo kasvattaa kuntoa

TrainingPeaks antoi Premium-oikeudet kokeilukäyttöön kuukaudeksi. Yksi iso ero verrattuna ilmaistiliin on monipuolinen raporttitarjonta. Esimerkiksi Performance Management Chartin aikajanalla näkyvät alkuvuoden treenit, niiden rasittavuus ja myös ennakoitu kunnon kehittyminen.

Kun harjoittelu (tässä ALT, training stress score / day) kevenee, kunto (TSB, training stress balance) nousee. Tämä superkompensaatio näkyy keltaisena katkoviivana.


Monday, 16 April 2012

Kylmää kyytiä ensimmäiseen kisaan

Olen nyt sitten hankkinut kilpailulisenssin täksi kaudeksi, ja huomenna on edessä ensimmäinen kisa sarjassa M40. Hyvinkään kulmilla ajetaan Bianchi-cupin maantieosakilpailu. Sekä kelin että kunnon suhteen suunta voi olla vain ylöspäin.

Räntää on luvassa lähimmäksi vuorokaudeksi. Tämän videon katsomisen jälkeen ajatus ei tunnu enää niin tolkuttomalta.

Fillarifoorumi toimii taas

Fillarifoorumi toimii toimi päivällä jonkin aikaa. Ainakin toistaiseksi. Tästä linkistä sinne siis, mutta näköjään vain aika ajoin.

Tähän blogiin tuli foorumin katkon aikana yli sata kävijää päivässä hakusanalla fillarifoorumi, joten eipä taida tämäkään info olla ihan turha postaus.

Lisäys 20.7.2013: Facebookissa Vara-fillarifoorumi. Sille on taas käyttöä...

Sunday, 15 April 2012

Taipumaton on paras

Samalla kun tuli tehtyä kaupat edellisessä postauksessa mainitusta Marinista, ostin itselleni uudet pyöräilykengät.

Koska ulkona räimi räntää, testasin Sidi Genius 6.6 -kenkiä puolisen tuntia sisällä rullien päällä: lautajäykkä hiilikuitupohja, jalkaani sopiva lesti ja ja mukava pintamateriaali. Kantaosan leveyttäkin pystyy säätämään.

Että voikin pyöräilypopo tuntua hyvältä polkiessa! Eiköhän näillä mene parikymmentä tuhatta kilometriä kuten edellisillä, ennen kuin alkaa olla hinku vaihtaa.

Vaikka et olisikaan maantiennielijä, vaan nauttisit enemmän retkestä Kuusijärven kahvioon, kannattaa jättää lenkkarit eteiseen ja laittaa jalkaan nimenomaan pyöräilyyn tarkoitetut kengät. Jäykempi pohja tukee jalkaa, niin että isojen lihasten voima välittyy tehokkaammin polkimelle, eikä nilkan alue rasitu niin paljoa.

Ensimmäiset pyöräilykenkäni olivat kolmenkympin all-around-kengät Budget Sportin ale-laarista kuusi vuotta sitten. Niissä on kiinnitys maastoklossille, mutta klossin jäädessä syvälle pohjan reunakuvioinnin sisälle ne sopivat myös kävelyyn. Toimivat mainiosti myös tavallisten polkimien kanssa. Nämäkin ovat parempi ratkaisu kuin lenkkarit tai tennarit, joten pikkurahallakin saa merkittävän parannuksen aikaiseksi.

Saturday, 14 April 2012

Mistä fillari, kun jalka ei nouse?

Mistä löytyy sporttinen naistenpyörä, jonka vaakaputki on laskettu mummopyörän korkeudelle? Kokeiltu on Marin Larkspur, joka muuten täyttää ehdot, mutta jalkaa joutuu nostamaan liikaa. Tässä tapauksessa selkäpulmat rajoittavat jalan liikeratoja. 

Luulisi, että urbaaniajeluun riittävä vääntöjäykkä runko onnistuisi matalammallakin konstruktiolla – vaikka hiilikuidusta – mutta eipä ainakaan lähikaupoista löydy. Ehdotuksia? Suosituksia?

Thursday, 12 April 2012

Datan jalostusta: Training stress score

TrainingPeaks on saanut uusia toiminnallisuuksia, jotka jalostavat tähän monipuoliseen harjoituspäiväkirjaan syötettyä tietoa informatiivisempaan muotoon.

Rekisteröidessään suorituksen TrainingPeaks tallentaa luonnollisesti kaiken mittaridatan: harjoituksen keston, reitin, nopeuden, kadenssin, sykkeen, tehon jne. Näitä voi sitten tutkiskella sekä numeerisesti että kaavioina kuten monissa muissakin palveluissa. Vieressä esimerkkinä kuntopyörätreeni omien sykealueitteni kautta tarkasteltuna.

Datan perusteella TrainingPeaks laskee harjoituksille IF- eli Intensity factor -luvun. Se on suhdeluku, joka kuvaa harjoitustehon ja urheilijan senhetkisen kynnystehon suhdetta.

Itse olen tarkastellut IF:llä treenien vaativuutta. Työmatkat ja kevyet treenit saavat lukeman 0,6-0,75. Kaikkein tiukin spinning on näyttänyt minulle arvoa 1,05. Tausta-artikkelin perusteella sitä voi kuitenkin käyttää toisinkin päin: seuraamaan kynnystehon muuttumista.

IF:n johdannainen ja vähintäänkin yhtä hyödyllinen datan jalostuksen muoto TrainingPeaksissä on TSS eli Training stress score. Se huomioi harjoituksen intensiteetin ja keston, ja antaa näin suuntaa harjoituksen rasittavuudesta. TSS voidaan laskea tehomittarista, jos sellainen on, mutta myös sykemittarin avulla.


Olen seurannut TSS:ää viikkotasolla ja verrannut lukemaa tuntemuksiini viikon rasittavuudesta. Esimerkiksi tällä viikolla olen ottanut kevyemmin siksi, että viime viikon TSS oli kolmanneksen korkeampi kuin kahdella edellisellä viikolla. Kun treeniviikko (teho * aika) on yli 30 % kovempi kuin edelliset, ollaan jo menty yli järkevän lisäyksen. Ajohaluja olisi siis enemmän kuin malttia kuunnella väsyneitä jalkoja, joten TSS auttaa puhumaan itselle järkeä.

Käytän TrainingPeaksin maksutonta versiota. Maksullisessa versiossa on tarjolla monia muitakin työkaluja, joista Performance Management Chart lienee yksi havainnollisimmista. Siitä voi lukea lisää täältä.

Wednesday, 11 April 2012

500.000 € kilahti

Helsingin kaupunginhallitus päätti eilen myöntää puoli miljoonaa pyöräilyn edistämiseen. Suuri osa menee Kamppiin tulevan Pyöräkeskuksen toiminnan käynnistämiseen. On siinä summassa kuitenkin paljon varaa myös pienempiin projekteihin kuten Hyvä työpaikka pyöräillä -hankkeeseen.

Suhtaudun vähän skeptisesti näyttely- ja painatuskuluihin sekä muutamiin muihinkin riveihin laskelmassa. Toivottavasti joku myös arvioi eri toimenpiteiden tuloksia. Vaan mitäpä tuota isommin valittamaan, se olisi kuin huutaisi, että väärin sammutettu!

Esitys pyöräilyn edistämiseen varatun määrärahan käytöstä (pdf)

Tuesday, 10 April 2012

Tarkkana siellä, heti ensilenkistä lähtien!

Pääsiäisviikonloppuna tuli ajettua neljä lenkkiä. Ne antoivat heti kauden alkuun hyvän muistutuksen tarkkaavaisuuden tärkeydestä.

Perjantaina maisteltiin kuraa CCH:n perinteisellä Kuusijärven pääsiäislenkillä. Meno maittoi hyvin, kunnes paluumatkalla sattui turhanpäiväinen kolari viivasuoralla tiellä. Olimme nostaneet nopeuden tasaiseen neljäänkymppiin, kun takanani kuului rusahdus ja pauketta. Joku oli ajanut edessä menevän takapyörään ja heittänyt siitä linkkuun. Tuloksena kolme kalustoraatoa - onneksi ei yhdellekään kuskille sattunut isompia. Kun pyöräilijä väsyy tai ajaa kykyjensä äärirajoilla, tarkkaavaisuus heikkenee. Tämä pitäisi tiedostaa, niin että siihen osaa varautua sekä omalta osaltaan että toisten taholta.

Lauantaina kävin ajamassa itsekseni Rinnekodin mäkeä. Skogsbyntien ja Pyykorventien risteyksessä on itään mentäessä oikealla omakotitalo, jonka pihaan kaasutti yläasteikäinen nassikka peltoautolla melkoista vauhtia. Jos pyöräilijä laskettelee vauhdilla alas ja mutkassa tien poikki kurvaa auto vastaan, on tarjolla melkoinen äkkipysäys. Silmät siis auki ja kädet jarrukahvoilla tuolla!

Sunnuntaina vuorossa oli taas CCH:n lenkki, tällä kertaa selvästi kovempaa kyytiä kuin perjantaina. Nyt olin itse sähläysvuorossa. Olin laittanut lähtiessä kuulokkeet takataskuun huonosti, ja ne putosivat parin kilometrin jälkeen. Ei auttanut kuin palata hakemaan. Onneksi Pepe oli huoltoauton kanssa liikkeellä, ja sen imussa oli helppo ajaa letka kiinni. Toinen sähläri oli vetovuorossa ollut kuski, joka johdatti meidät Järvenpään tienoilla liian kovaa ja liian läheltä kahta ratsukkoa. Taaempi hevonen pillastui, ja ratsastaja joutui rauhoittelemaan laukkaavaa oria pitkään ennen kuin tämä tyyntyi. Taas olisi ollut paremman ennakoinnin paikka.



Järvenpäästä Pornaisiin ajettiin napakkaa tahtia, ja Pornaisista Porvooseen aikamoista tykittelyä. Paluumatkalla sprintit jatkuivat, ja kun yhden setin jälkeen oli tarjolla kilometrin mittainen Anttolan ylämäki, loppuivat paukut omista reisistä. En jäänyt paljoa, mutta juuri tarpeeksi, ettei letkan kiinniottamisesta enää tullut mitään. Onneksi oli sivumyötäinen tuuli, niin matka sujui hyvin yksinkin. Kuva sunnuntailenkin tauolta Porvoosta.


Maanantaina starttasi Vantaankoskelta kauden ensimmäinen HePo-lenkki. Tarjolla oli satasen verran tasaista peekoota mukavassa seurassa. Kukaan ei kettuillut tai marissut, kukaan ei mokannut ja kaikki pysyivät kyydissä. Hieno päätös pääsiäislenkeille siis! Kuvassa Kalevi, Tero ja vähän taaempana Jutta.

Thursday, 5 April 2012

Fillarikesän avasi Pepen tempo

Pepen tempoa on ajettu jo yli neljännesvuosisadan. Se on Vantaan Sotungissa keskiviikkoisin järjestettävä kymmenen kilometrin harjoitusaika-ajo.

Kunnon kehittymistä on hyvä seurata jollain vakiolenkillä, ja viime vuonna loppukesästä päätin, että olkoon oma mittarini Pepen tempo. Kävin tuolloin ajamassa sen kahteen kertaan, molemmilla kerroilla noin 16.40 aikaan.

Olen talvella pyöräillyt sen verran paljon, että odotin pääseväni melkein samaan. Aikaa meni kuitenkin 17.46. Vähän se ensin hatutti, mutta ihan tuo on linjassa aiemman kanssa.

Mittarin tallentama sykekäyrä (punainen) vastaa tuntemuksia: lähdin aika hissuksiin liikkeelle, ja varaa olisi ollut tiukempaankin alkurypistykseen. Nyt keskisyke jäi 160:een, kun anaerobinen kynnykseni on 164.


Sinne vaan mukaan, jos yhtään kiinnostaa saada vertailukohtaa oman kunnon kehittymiseen tai verrata muihin. Osallistujissa on yhtä lailla kovia ratakuskeja, peruskisaajia, harrastajia kuin nuoria tyttö- ja poikakuskejakin. Lähtö on klo 18, ja riittää olla paikalla viisi minuuttia ennen. Varaa mukaan pari euroa starttirahaa.

Wednesday, 4 April 2012

Ajoasento on stemmistä kiinni

Oikean ajoasennon löytäminen on kuin Graalin maljan metsästystä. Juuri kun oikeat säädöt ovat löytyneet, on pyöräilytottumusta tullut sen verran lisää, että ajoasento muuttuu luonnostaan. Se tarkoittaa tietysti uutta säätökierrosta.

Kun runko ja satulan paikka pysyvät vakiona, kohdistuu ajoasennon säätö stemmiin eli ohjainkannattimeen. Tuo pieni putkenpätkä, sen pituus ja kulma, voi tehdä fillarista ihan erilaisen ajettavan.

Mitä kovempaa ja kilpailullisemmin ajetaan, sitä alemmaksi tanko halutaan, sillä esimerkiksi aika-ajossa ilmanvastuksen voittaminen vie 90 % tehosta. Kyse ei ole mistään sivuseikasta.

Maantiepyörässä stemmi on usein suhteellisen pitkä, 70-130 mm. Mitä pidempi, sitä hitaampi ohjaus ja vakaampi ajo.

Väärä reach eli etäisyys satulan kärjestä ohjaustankoon tuottaa yleensä selkäkipuja. Saman tekee liian matalalla sijaitseva tanko tottumattomalle.


Vaihdoin Cervélon 120 mm stemmin 110-milliseen. Tässä stemmissä on myös jyrkempi kulma eli -17°, kun se oli aiemmassa -6°. Nämä kaksi muutosta tekivät sen, että reach pysyi samana, mutta tanko laski pari senttiä alemmaksi. Toki tangon korkeutta voi säätää myös vaihtamalla spacerien eli korotusholkkien paikkaa stemmin ylä- tai alapuolelle, mutta minulla sitä säätövaraa ei enää ole.

Monday, 2 April 2012

Turisti-Ronde

Hikiset siivut -blogin viimeisimmät kirjoitukset Ronde van Vlaanderen -turistiajosta kertovat kivasti kiinnostavasta kuntoilutapahtumasta. Tuonne ensi keväänä!

Kuva on Koppenbergin noususta The Inner Ring -sivustolta.