torstai 29. toukokuuta 2014

Kirja: Pyörän vauhti on kiinni tasan kahdesta asiasta

Tietokustantaja Docendo toi kauppoihin ja kirjastoihin teoksen Pyörä ja ihminen – Miten pyörä ja polkija pelaavat yhteen.

Max Glaskinin teoksen englanninkielinen nimi Cycling Science – How rider and machine work together kuvaa täsmälleen mistä on kyse. Näkökulmana on "science" eli luonnontieteet, ja keskeisimpänä niistä tietysti fysiikka.

Teoksessa on lyhyitä, aukeaman mittaisia lukuja eri aiheista, joten sitä on helppo selailla. Tyypillisesti sivulla on lyhyt johdanto, muutaman tutkimustuloksen esittely sekä selventäviä kuvia ja kuvaajia. Erityistä plussaa tulee viitteiden merkitsemisestä, mikä ohjaa alkuperäisen lähteen äärelle.
"Toisessa testissä verrattiin jäykkäperäistä täysjousitettuun pyörään. Täysjousitus puolitti satulan pystysuuntaisen liikkeen töyssyssä, mikä lisää ajomukavuutta. Mielenkiintoisempi tulos oli havaittu ero ajajan tekemässä työssä. Tulokset osoittivat, että täysjousitetun pyörän ajaja tarvitsi 30 prosenttia vähemmän happea kuin jäykkäperäisen pyörän ajaja samalla radalla. Syke oli myös hitaampi 20-50 lyöntiä minuutissa."

Erityiskiitokset kustantajalle lähetän siitä, että kaikkien liikunta- ja harjoitteluoppaiden keskelle on tuotu tarjolle näinkin erilainen kirja, jonka myynti tuskin nousee kovin suureksi.

Kuten jo nimestäkin ilmenee, kirja keskittyy pyörän ja polkijan yhteispeliin. Näin ollen teoksessa on paljon polkupyörän rakenteeseen sekä sen liikuttamiseen ja ohjaamiseen keskittyvää fysiikan tietoa.

Osa teemoista avautuu helposti harrastajalle: istuma-asennon vaikutus tehontarpeeseen; minkä verran pitää tehdä työtä työntääkseen ilman pois tieltään; minkä verran pyörän keventelystä on hyötyä; tai miten renkaiden paksuus vaikuttaa kitkaan.

Osa aiheista vaatii insinöörin innostusta tai alkavaa pyöränrakentajan uraa: kallistuma ja hyrrävoimat, runkometallin jäykkyys ja kimmokerroin, seosmetallien merkitys runkojäykkyydelle.

Onneksi Eero Sarkkisen käännös on hyvää ja sujuvaa yleissuomea, joten vähemmälläkin tiedetaustalla ymmärtää mistä on kyse. Muutamat valinnat tuntuvat harrastajalle, tai siis ainakin minulle vierailta. Kun tarkoitetaan "kiekkoja", kirja puhuu "pyöristä". Kun tarkoitetaan "neutraalia huoltoautoa", kirja puhuu "puolueettomasta tukiautosta".

Tutkittuun tietoon ja lähdeviitteisiin pohjautuva teos tietysti elää tai kaatuu tiedon oikeellisuuden ja yleistettävyyden kautta. Valtaosin faktat tuntuvat olevan linjassa muista lähteistä saadun tiedon kanssa. Joissain tapauksissa tutkimuksen otos on ollut tosi pieni (esim. n=8), joten yleistysten kanssa sopii olla maltillinen, mutta kaiken kaikkiaan teos selviää vähäisin huomautuksin harrastajalukijan syynistä.

Yksi kohta pysäytti pohtimaan onko kyseessä painovirhe suomenkielisessä tai alkuteoksessa, taikka jonkinlainen ajatusvirhe:

"Ranskan ympäriajon vuoristoetappien kilpailijat polkevat keskimäärin melkein 300 watin teholla. Kun kuuluisa Alpe d'Huez oli vuonna 2004 käytössä aika-ajoetappina, Lance Amstrongin tuottamaksi tehoksi mitattiin 495 W. [viite] Tasaisemmilla etapeilla ryhmästä irtautuvat pyöräilijät tuottavat jopa 275 W."

Lancen osalta viitataan varmastikin keskitehoon, mutta mitä ihmettä on tuo loppu? Kyllä ryhmästä irtauduttaessa tuotetaan paljon enemmän kuin "jopa" 275 W.

Myös maantiepyörän kokotaulukko nostattaa hiukan kulmia. Sen mukaan minulla pitäisi olla 61–62 cm runko, joka oman kokemukseni mukaan on aivan liian suuri. Parhaiten alleni sopii 59-senttinen. Runkokokotaulukko on tosin linjassa nettilähteiden kanssa, ja lisäksi kirjassa muistutetaan, että taulukon "runkokoot ja kampien pituudet ovat vain lähtökohtia."

Omasta näkökulmastani polkupyörän rakenteeseen ja mekaniikkaan liittyviä teemoja oli liikaa, ja varsinaisia pyöräilyyn liittyviä liian vähän. Esimerkiksi tuulen suunnasta riippuviin taktisiin valintoihin tai ylä- ja alamäkien ajoon ja mutkiin olisi voinut perehtyä.

Yksi kiinnostavimpia ja käytännönläheisimpiä kokonaisuuksia on käytännönläheinen "Mitkä tekijät vaikuttavat eniten ajonopeuteen?" Varsin armottomasti kellot osoittavat harjoittelun ja aerodynamiikan merkityksen.

Pyörän vauhti on kiinni kahdesta asiasta: harjoittelusta ja aerodynamiikasta.
Kaiken kaikkiaan tarjolla on oivallinen lisä kotimaiseen valikoimaan. Ehkäpä siihen kannattaa tutustua ensin lainaamalla kirjastosta. Jos sitten tuntuu tarvetta palata kaavioihin ja lähdelistaan useamminkin, on syytä suunnata myös kirjakauppaan. Minulla oli tuuri saada kirja kustantajalta arviointikappaleena, joten kiitokset siihen suuntaan!

Ei kommentteja: