Friday, 30 May 2014

Lenkki maistuu parhaalta hyvässä seurassa

Miten kiva onkaan tavata tien päällä sattumalta kavereita, jotka ovat lähdössä omalle lenkilleen!

Tasaisen yksinäisen virkamiesvauhtisen Nikkilä–Immersby-pyörittelyn sijaan tuli ajettua kylläkin sama reitti, mutta hyvässä seurassa ja reilusti isommilla tehoilla Kuninkaanmäen ja Uuden Porvoontien välillä. Viiden hengen porukassa vedettiin tasamaat napakkaa vauhtia. Mäetkin ajettiin reippaasti, niin että keskinopeus pyöri 36–37 km/h tuntumassa.

Varsinkin vastatuuliosuuksilla huomasi taas kerran kuinka paljon peesi auttaakaan! Muutama selkä edessä takasi sen, että sykkeet laskivat sopivalle tasolle ennen seuraavaa omaa vetovuoroa.

Nyt jälkeenpäin Stravasta katsellessani ihmetyttää, että Antti olisi ajanut segmentin Kuninkaanmäki - Immersbyntie ja Uuden Porvoontien risteys kuusi minuuttia minua nopeammin, vaikka lähdimme yhtä matkaa ja hän tuli perille noin 15 sekuntia minua ennen. Mikähän knoppi on jäänyt huomaamatta...


Thursday, 29 May 2014

Kirja: Pyörän vauhti on kiinni tasan kahdesta asiasta

Tietokustantaja Docendo toi kauppoihin ja kirjastoihin teoksen Pyörä ja ihminen – Miten pyörä ja polkija pelaavat yhteen.

Max Glaskinin teoksen englanninkielinen nimi Cycling Science – How rider and machine work together kuvaa täsmälleen mistä on kyse. Näkökulmana on "science" eli luonnontieteet, ja keskeisimpänä niistä tietysti fysiikka.

Teoksessa on lyhyitä, aukeaman mittaisia lukuja eri aiheista, joten sitä on helppo selailla. Tyypillisesti sivulla on lyhyt johdanto, muutaman tutkimustuloksen esittely sekä selventäviä kuvia ja kuvaajia. Erityistä plussaa tulee viitteiden merkitsemisestä, mikä ohjaa alkuperäisen lähteen äärelle.
"Toisessa testissä verrattiin jäykkäperäistä täysjousitettuun pyörään. Täysjousitus puolitti satulan pystysuuntaisen liikkeen töyssyssä, mikä lisää ajomukavuutta. Mielenkiintoisempi tulos oli havaittu ero ajajan tekemässä työssä. Tulokset osoittivat, että täysjousitetun pyörän ajaja tarvitsi 30 prosenttia vähemmän happea kuin jäykkäperäisen pyörän ajaja samalla radalla. Syke oli myös hitaampi 20-50 lyöntiä minuutissa."

Erityiskiitokset kustantajalle lähetän siitä, että kaikkien liikunta- ja harjoitteluoppaiden keskelle on tuotu tarjolle näinkin erilainen kirja, jonka myynti tuskin nousee kovin suureksi.

Kuten jo nimestäkin ilmenee, kirja keskittyy pyörän ja polkijan yhteispeliin. Näin ollen teoksessa on paljon polkupyörän rakenteeseen sekä sen liikuttamiseen ja ohjaamiseen keskittyvää fysiikan tietoa.

Osa teemoista avautuu helposti harrastajalle: istuma-asennon vaikutus tehontarpeeseen; minkä verran pitää tehdä työtä työntääkseen ilman pois tieltään; minkä verran pyörän keventelystä on hyötyä; tai miten renkaiden paksuus vaikuttaa kitkaan.

Osa aiheista vaatii insinöörin innostusta tai alkavaa pyöränrakentajan uraa: kallistuma ja hyrrävoimat, runkometallin jäykkyys ja kimmokerroin, seosmetallien merkitys runkojäykkyydelle.

Onneksi Eero Sarkkisen käännös on hyvää ja sujuvaa yleissuomea, joten vähemmälläkin tiedetaustalla ymmärtää mistä on kyse. Muutamat valinnat tuntuvat harrastajalle, tai siis ainakin minulle vierailta. Kun tarkoitetaan "kiekkoja", kirja puhuu "pyöristä". Kun tarkoitetaan "neutraalia huoltoautoa", kirja puhuu "puolueettomasta tukiautosta".

Tutkittuun tietoon ja lähdeviitteisiin pohjautuva teos tietysti elää tai kaatuu tiedon oikeellisuuden ja yleistettävyyden kautta. Valtaosin faktat tuntuvat olevan linjassa muista lähteistä saadun tiedon kanssa. Joissain tapauksissa tutkimuksen otos on ollut tosi pieni (esim. n=8), joten yleistysten kanssa sopii olla maltillinen, mutta kaiken kaikkiaan teos selviää vähäisin huomautuksin harrastajalukijan syynistä.

Yksi kohta pysäytti pohtimaan onko kyseessä painovirhe suomenkielisessä tai alkuteoksessa, taikka jonkinlainen ajatusvirhe:

"Ranskan ympäriajon vuoristoetappien kilpailijat polkevat keskimäärin melkein 300 watin teholla. Kun kuuluisa Alpe d'Huez oli vuonna 2004 käytössä aika-ajoetappina, Lance Amstrongin tuottamaksi tehoksi mitattiin 495 W. [viite] Tasaisemmilla etapeilla ryhmästä irtautuvat pyöräilijät tuottavat jopa 275 W."

Lancen osalta viitataan varmastikin keskitehoon, mutta mitä ihmettä on tuo loppu? Kyllä ryhmästä irtauduttaessa tuotetaan paljon enemmän kuin "jopa" 275 W.

Myös maantiepyörän kokotaulukko nostattaa hiukan kulmia. Sen mukaan minulla pitäisi olla 61–62 cm runko, joka oman kokemukseni mukaan on aivan liian suuri. Parhaiten alleni sopii 59-senttinen. Runkokokotaulukko on tosin linjassa nettilähteiden kanssa, ja lisäksi kirjassa muistutetaan, että taulukon "runkokoot ja kampien pituudet ovat vain lähtökohtia."

Omasta näkökulmastani polkupyörän rakenteeseen ja mekaniikkaan liittyviä teemoja oli liikaa, ja varsinaisia pyöräilyyn liittyviä liian vähän. Esimerkiksi tuulen suunnasta riippuviin taktisiin valintoihin tai ylä- ja alamäkien ajoon ja mutkiin olisi voinut perehtyä.

Yksi kiinnostavimpia ja käytännönläheisimpiä kokonaisuuksia on käytännönläheinen "Mitkä tekijät vaikuttavat eniten ajonopeuteen?" Varsin armottomasti kellot osoittavat harjoittelun ja aerodynamiikan merkityksen.

Pyörän vauhti on kiinni kahdesta asiasta: harjoittelusta ja aerodynamiikasta.
Kaiken kaikkiaan tarjolla on oivallinen lisä kotimaiseen valikoimaan. Ehkäpä siihen kannattaa tutustua ensin lainaamalla kirjastosta. Jos sitten tuntuu tarvetta palata kaavioihin ja lähdelistaan useamminkin, on syytä suunnata myös kirjakauppaan. Minulla oli tuuri saada kirja kustantajalta arviointikappaleena, joten kiitokset siihen suuntaan!

Tuesday, 20 May 2014

Mistä fillari varastetun tilalle?

24-vuotias jässikkä kävi moikkaamassa vanhempiaan ja kertoi, että eipä poliisin fillarihuutokauppaa sitten ollutkaan eilen, vaikka lehti-ilmoituksessa niin sanottiin.

Hän nimittäin tarvitsee fillarin pieneen kulkemiseen Kalliossa, ja vaikkapa sieltä tänne pohjoiseen Helsinkiin. Hänellä oli ihan kohtuullinen maasturi, joka lähti teille tietymättömille ihan ilman lupaa.

Onko sinulla tarpeetonta fillaria, josta luopuisit pikkurahalla? Voisin ostaa sen pois hapettumasta ja tarjota nuorelle miehelle kulkuvälineen. Tai jos on ajatuksia mistä kysellä, laittakaa vinkkiä. Fillaritorilta, Huutonetistä tai Torilta ei löydy alle viidelläkympillä juuri mitään.

Kuskin pituus on noin 186 cm. Kaikenlaiset fillarit, myös pikkuvikaiset huomioidaan.
Lisäys: voit kommentin sijaan laittaa myös meiliä: esko (at) lius.fi

Tuesday, 13 May 2014

Kurvaa Suvilahden kautta ennen yhdeksää

Autolla matkustaessani bongasin eilen kiinnostavan kyltin.

Muistattehan pyöräilijän aamupalan tänään klo 7-9! Tänään on se päivä eli pyöräilyviikon "Pyörällä töihin"-päivä.

No niin, läppärin kansi kiinni ja oman ratsun selkään. Onneksi täällä stadissa ei tule kuin pientä tihkua, ainakaan vielä aamulla.

Sunday, 11 May 2014

Kiitos seurasta tänäänkin

Päivä meni tehokkaasti naisten etappiajossa Vantaalla. Etappiajon blogissa on käyty kaksi tuhatta kertaa sekä eilen että tänään, joten eipä ole turhaa talkootyötä tämä tiedotushommakaan.

Tässä uusinta kuvasatoa: Etappi 2 ja Etappi 3. Otin puhelimella pari videopätkää maantie-etapilta. Heitin ne iMovieen ja ravistin hiukan, jotta sain alla olevan videon.


Friday, 9 May 2014

Live-striimiä etappiajosta 9.-11.5.

Kokeilen nyt viikonlopun Naisten kansainvälisessä etappiajossa striimata haastatteluja ja lyhyitä kisavideopätkiä Ustreamin kautta:

  • Tänään perjantaina Baanan prologilta klo 16.30 jälkeen (after 3.30 p.m. CET)
  • Lauantaina sekä aamupäivän aika-ajosta että maantiekisasta iltapäivällä. 
  • Sunnuntaina aamupäivällä kriteriumista ja palkintojenjaosta.

Striimi ja chatti pyörii tällä sivulla: http://ustream.tv/channel/etappiajo
Käy kurkkaamassa ja anna palautetta!

We test Live broadcasting by Ustream. Interviews and video stream of the race after 3.30 p.m. CET. You can also chat in Ustream. Does it work? Leave your comment! See also http://www.etappiajo.info/p/live.html

Tuesday, 6 May 2014

Strava koukuttaa ja KOM ylpistää

Strava.com on harjoituspäiväkirja, jossa omaa kehitystä on erityisen helppoa ja hauskaa verrata sekä omaan historiaan että muihin kuntoilijoihin.

Kuka tahansa voi merkata oman gps-mittarinsa reittijäljestä haluamansa tienpätkän segmentiksi. Strava osaa sitten automaattisesti analysoida myös muiden pyöräilijöiden Stravaan lataamista reittijäljistä heidän omat suorituksensa näiltä osuuksilta.

Näistä syntyy automaattisesti segmentin tuloslista. Tällä tavoin satuin huomaamaan sunnuntailenkiltä palatessani, että olin tullut ajaneeksi toiseksi kuudenneksi parhaan ajan Kuninkaantien nousussa Voutilassa.

Töistä tullessa muistin Kuninkaantiellä, että edessä on äsken mainittu segmentti. Sehän tarkoitti sitä, että olisi mahdollisuus saada himoittu KOM eli King Of Mountain -titteli. Polkaisin segmentin alkuun hyvän vauhdin, ja vaikka olo oli varsin puutunut, riitti tahti helposti KOMin saamiseen.

Tähän ykkössijaan vaikuttaa tietysti se, että segmentti on vasta äskettäin merkitty Stravaan eikä sillä ole kuin seitsemän ajajaa. Kunhan kisakuskit huomaavat tämän, siirtyy KOMini varmasti toisiin nimiin.


Tämä blogiin upotettu kuva näyttää reaaliaikaisen tilanteen segmentillä. Kartta osoittaa Helsingin keskustaa, mutta oranssista painikkeesta pääsee Stravaan, josta näkee oikean sijainnin.

Sunday, 4 May 2014

Askel askeleelta - tai polkaisu polkaisulta

Härkää sarvista Picasso-tyyliin, Espoon Finnsissä.
Pieksevää räntäsadetta ja kylmää oli luvattu täksi päiväksi, ja meinasinkin jäädä pois HePon sunnuntailenkiltä. Toisin kuitenkin kävi, niin että saimme ajaa suurimman osan matkaa aurinkoisessa kelissä.

Porukkamme pyöritti aika tasaista kolmenkympin keskivauhtia. Spurttasin muutamat kirit kuntarajakylteille, niin että jalat ja pumppu saivat ylimääräisiä urakkahommia.

Ysikymppisen lenkkimme loppupuolella yksi kaveri alkoi sipata, niin että jäin antamaan hänelle vetoapua. Kun hän sitten 74 km kohdalla päätti pitää teknisen tauon, lähdin vielä koittamaan pitkää loppukiriä.

Haasteena oli saada kärkiryhmä kiinni. Harmi kyllä tapasin heidät vasta kioskilla, mutta tulipa kova lopputreeni.

Viimeisen 15 kilometrin keskinopeus oli karvan yli 34 km/h. Sen verran jalkaa alkaa löytyä, että voi ajatella kuntoajoihin osallistumista. Olen oikein tyytyväinen, etenkin kun loppukirin alkupuolella sateli vettä ja lämpötila oli vain viisi astetta.

Parina viime vuonna hämmästystä on tuottanut se, että olen treenannut selvästi aiempaa vähemmän, epäsäännöllisemmin ja nimenomaan vailla mitään suunnitelmaa – ja silti fillari kulkee siinä missä pari vuotta aikaisemminkin, jolloin yritin ihan harjoitusohjelman kanssa.

Tavanomaisiin lenkki- ja kuntoajovauhteihin näyttää pääsevän ihan sillä, että ajaa sen verran kuin huvittaa. Mutta eiköhän siinäkin ole nähtävä se vaiva, että haastaa omat kykynsä. Tuskin ne muuten mihinkään kehittyvät. Täytyy varmaan siis ruveta käymään tiistai-/torstailenkeillä, joissa meno on tiukempaa.

Thursday, 1 May 2014

Eläintarhan ajot Bianchi-cupin tyyliin


CCH järjesti kisat ja hyvät kisat järjestikin. Kävin tiistaina katselemassa Eläintarhan maastokisaa, joka kuuluu Bianchi-cupin sarjaan.

Aurinkoinen sää ja kuiva maasto oli houkutellut paikalle peräti 70 kilpailijaa: kaikkea kymmenen ja viidenkymmenen ikävuoden väliltä, niin elite-kuskeja kuin harrastaja-luokan lisenssittömiä pyöräilijöitäkin.


Minulle sopi oikein hyvin pysytellä piilossa kameran takana. En olisi pärjännyt siinä joukossa enkä sellaisella baanalla. Heti, kun poistutaan suoralta päällystetyltä pyörätieltä, haistan ongelmia puutteellisen ajotaitoni kanssa. Kyllähän se ajan kanssa menisi, mutta kun kisassa juuri se aika on kriittinen tekijä...


Oikeanpuoleisessa kuvassa yleisen luokan voittoon polkenut Sasu Halme (Medilaser). Ne, jotka pärjäsivät, näyttivät ajavan hankalatkin paikat varsin suoraviivaisesti. Oliko sitten kyse vain näistä tämän radan paikoista vai onko se yleisempikin strategia, siitä voisi joku maastopuolta osaavampi heittää kommentin.

Tulokset Fillari-lehden uutisissa.