keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Nautinnon kaksi puolta

Matkamuistotakissa Hämeenlinnaan.
Firenzen jälkeen on tullut istuttua satulassa kotimaassakin. Sinä aikana on tullut maisteltua pyöräilynautinnon kahta erilaista puolta.

Tänään kävin Hämeenlinnassa junalla. Pikkusiirtymät kaupunkifillarilla. Tulin hyvälle tuulelle jo heti ensi metreillä, kun otin pyörän ja ajoin Tikkurilan asemalle. Hämeenlinnassa jatkoin asemalta kokoushotelliin. Huomattavasti mukavampaa kuin ajaa koko reissu autolla tai ottaa bussi junan jatkoksi. Hyötyliikuntaa, josta tulee hyvä fiilis!

Eilinen harrastajaporukan maantielenkki Vantaankoskelta Nurmijärvelle ja siitä länteen tarjosi setin sitä endorfiinia, jonka vain urheilu antaa: fyysisten ja psyykkisten rajojen löytämisen ja ehkä ylittämisenkin kautta tulevaa minäpystyvyyden buustia. Neljä vapaan vauhdin kiripätkää teki lenkistä intervallitreenin. Niinpä sainkin sykkeet aivan maksimiin saakka Metsäkyläntiellä tultaessa Palojoelle. Enkä turhaan, sillä Strava merkkasi minulle pätkän KOMin.

Myös viime viikolla kävin Hämeenlinnassa pyörällä, sillä kertaa koko matkan edestakaisin. Se reissu yhdisti oivallisesti hyötyliikunnan ja urheilun. 111 kilometriä suuntaansa oli hiukan yläkanttiin tässä vaiheessa kevättä, mutta eipä kunto kasva, ellei koko ajan haasta itseään tekemään hiukan enemmän tai tehokkaammin. Suosittelen tietä 290 paitsi reitin, niin varsinkin Hikiän Ajomiehen vuoksi.


Ei kommentteja: