Sunday, 25 September 2016

Vilnius: Urban cruising and MTB fun

What a gorgeous morning on Vilnia river!

Before telling you about our awesome Sunday morning ride, I want to write down my notion of cycling in Vilnius to fulfill the errand of those retrieving facts in rather a hurry.

City life on two wheels


An office hipster cruising his Vanmoof over the bridge to work, in some of the new glossy skyscrapers. A woman in her forties grabbing a citybike to reach easily her destination wherever it is. 

Pay attention to the bus, too.

There are a lot of bike lanes in the city center, and in many places the cyclists are separated from the pedestrians, which means safer and faster riding. Also, people really paid attention to the traffic lights obediently. And yet another thing pro cycling culture compared to Helsinki: riders use bike lights more in Vilnius.

As many of the roads are paved with cobblestone (or with more modern stone block pavement) and there are a lot of holes and bumps, one should take a bike with wide tyres. The road surfaces and traffic environment, and partly the driving style is not so developed than in Helsinki. So, one must pay attention to what is happening around.

Belmontas: The Leisure Center


I rented a bike from Velotakas. Even if one has the address A. Stulginskio 5, it's easy to be left wondering where it is hiding. Go inside the West Express travel agency and ask staff – it's there.

As I wanted to have fenders and a rather big frame, their only option was a hybrid. It sufficed for easy riding in the city, and it was good enough even for my leisurely Saturday ride. If you do hills or slippery trails, you need at least better tyres with raised lugs that provide grip on loose soil.

After two and half conference days, I was free to ride some hours on Saturday. I decided to follow the "Belmontas" Strava ride found here. It was a bit difficult to trace, so I stayed more on the roads. As skies cleared and sun came out, I spent an hour at Belmontas taking photos, like the one of the fountain.

It is a picturesque place: old mill buildings, a river with rapids / small falls, hiking paths, restaurants etc. Reminds me a lot of Gërmia Park in Pristina, Kosovo.

In the afternoon we went there with my wife and our dog. The nature and the scenery are definitely worth visiting. The restaurants of the "Leisure and Entertainment Center" maybe not so much.


Riding Belmontas area


The best part of my Vilnius rides was still ahead. Avitalis, the owner of the bike rental, messaged me if I wanted to participate their group ride on Sunday. Sure I wanted! 

At eight in the morning we gathered in front of the office. Avitalis gave me a real Scott 29er equipped with tyres suitable for serious trail-marking. 

We rode about the same 'hoods as I did on Saturday, but now we spent a lot more time on forest trails. Twisting, turning, up, down. Resting on scenic hills... It was absolute fun! 


Dmitrij leading the pack, Avitalis coming second (orange-white jacket).

Avitalis had chosen a rather easy trail. No roots, rocks, nor slippery slabs of rock as it usually is back at home. Some uphills, where all but Avitalis himself started to breathe audibly :)

Velotakas has the attitude right. Avitalis had checked out Strava to see where I had been riding, and he saw that I hadn't visited the great scenic Pūčkorių atodanga, the steep hill where the first photo of this entry is taken. So, he decided to lead us there. The picture shows how perfect timing we had with the morning mist.

Only a 1.5 hour ride but provided great plenty fun stuff, like a half day journey. Definitely recommended activity for a leisure Sunday!

Three points on cycling in Vilnius

  1. Vilnius is so compact that you can do your sightseeing or commuting by bike 
  2. Velotakas and Avitalis take care of you. If you have the opportunity, go to their MTB tours 
  3. Go East. Belmontas and surrounding woods offer nice scenery and trails that even a road cyclist can manage

Tuesday, 13 September 2016

Vanhan miehen matkassa


Tänä aamuna oli syksyistä. Kuulas aurinko paistoi ikkunan läpi pyörävarastoon. Hämähäkinseitti ikkunankulmassa on kasvanut.

Tavalliseen tapaan seitsemän jälkeen pyörävaraston ovi aukesi, mutta nyt sisään tulvi viileää, viisiasteista ilmaa. Syksy. Varusteidenvaihtoon meni aikaa vähän enemmän, kun oli puettavana myös kenkäsuojat, irtolahkeet ja pitkäsormiset ajohanskat. Ketjut ovat viime päivinä kitisseet, joten ne saivat hiukan uutta öljyä.

Vauhti töihin oli tavallista verkkaisempi. Ei ollut minuutin päälle kiire, ja viime päivien ajot taisivat painaa. Viikonloppuna olin lauantaina Helsingin keskuspuistossa ja Vantaanjoen varsilla, ja sunnuntaina Reitti 2000:ta pitkin Serenassa. Eilen taas töihin ja takaisin. Oltre XR2 pysyi tallissa.

Paluumatkalla töistä kotiin ajetaan tavallisesti aamua reippaammin. Tällä kertaa pienikin ylämäki sai käden napsauttamaan kevyempää vaihdetta, eikä vauhti kiihtynyt edes tasaisilla osuuksilla. Tuntui kuin ajaja olisi vanhentunut kymmenen vuotta eilisestä.

Tuomarinkylän suoralla tavataan ajaa karstat koneesta. Nyt ei ollut tekemisen meininkiä siinäkään. Garmin näytti 35:ttä, kun sivuun heittyvästä varjosta huomasimme, että maasturi saavutti meidät. Ajoimme niin hitaasti, että täysjousto sai kiinni! En ehtinyt edes katsoa merkkiä, kun se jo ohitti ja paineli menojaan. Hajusta huomasi, että pyörän sähkömoottoria oli viritelty yli sen kestokyvyn.

Moottori tai ei, yksi naula lisää vanhan miehen arkkuun. Kotimatkankin keskinopeus jäi alle 26:n, vaikka olen sentään Cannondale CaadX. Kotiin päästyämme selvisi tosin yksi lisäsyy hitauteen: etujarru laahasi jarrulevyyn, niin ettei kiekko pyörinyt kunnolla. En ota sitä itseeni - jos ajaja ei pidä tarkkaa huolta ajokistaan, syyttäköön itseään!

Takakiekkoni on napsautellut pinnoja poikki viime aikoina kerran kuussa. Tilauksessa onkin jo uudet Mason x Hunt 4Season -kiekot. Ne ovat tervetulleet monestakin syystä. Isäntä punnitsi minut äsken, ja elopainoa on peräti 9750 grammaa Ultegra-osasarjalla ja Marathon Supreme -renkailla. Uusilla kiekoilla lähtee puoli kiloa pois. Toivottavasti kuskista tuntuu niiden myötä kuin samalla lähtisi puoli vuosikymmentä harteilta.

Tuesday, 6 September 2016

Tiedä mitä tilaat, älä säädä kuten minä

Cannondale CaadX:n alkuperäisten kiekkojen kestävyys ei ollut hirmuisen häävi. Pinnoja on napsahdellut poikki tasaiseen tahtiin viime syksystä lähtien.

Shoppailin netissä ja päädyin Fulcrum 5 CX -kiekkoihin. Kai joku kryptologi osaa analysoida mistä on kyse, kun koko tuotenimi on Fulcrum Racing 5 LG CX HG 8/9/10/11-speed Wheelset. Halpaa oli Bike-Discountissa, 238 € alle 1700 gramman kiekkoparista!


Kiekot tulivat eilen. Oli kova hinku saada vaihdettua ne alle heti. Tosin ajatukset pyörivät työssä, jota siinä illan mittaan kirjoittelin. Mutta pieni tauko, ei se nyt kauan kestä... niillä sitten kelpaa mennä lauantaina Hel CX:ään ajamaan, kun kiekkojen painosta lähtee 400-500 grammaa. Enpä tule putoamaan porukasta yhtä helposti kuin ennen!

Paketti auki. Itse asiassa kaksikin pakettia, kun samana päivänä sattui tulemaan toinenkin lähetys, Bike-Componentsista. 

Pienen kaaoksen keskellä rupesin irrottamaan vanhoista kiekoista jarrulevyjä. Ja eikun laittamaan uusiin. Koira ja vaimokin tulivat pyörimään. Pentu se saa aina kaikesta tehtyä leikkiä.

Kiekoissa oli keskiösuojina jotain muovisia suojatötteröitä. Ja jotenkin se keskiöiden seutu näyttää ihan omituiselta. Mitä ihmettä, ihan eri näköinen kuin vanhoissa.

Ei komputoidu ollenkaan, varsinkin kun mietin töitä ja keskustelen vaimon kanssa ja rapsuttelen ympäriinsä kiertelevää pentua. Nyt minulta puuttuu jotain osia tai työkaluja.

Tuumasin, että nyt ei ole aikaa ihmetellä, vaan käytän aikani töiden tekoon. Vien sitten huomenissa kaupalliselle pajalle laitettavaksi. 

Tänään sitten kävin Tammiston Velo&Oxygenissä. Yhdellä vilkaisulla tuomio: noita kiekkoja sinä et saa tähän fillariin kiinni.

Voi elämä! Kylläpä tunsinkin itseni tyhmäksi :D Näkeehän sen sokeakin, kun sattuu muljauttamaan silmät kohti kiiltävää kehää: vannejarrukiekot.

Mitäs nyt sitten. Tuumaustauko. Korjatkoon taas kerran pinnan originaalikiekoista, niin minä mietin yön yli.

Menee vähän mainostuksen puolelle, mutta on sen ansainnutkin: V&O:sta soittivat perään ja vinkkasivat, että Hi5Bikesissa olisi NoTubes Iron Cross Compit hyvässä tarjouksessa. Ajatelkaas, kilauttivat ja kertoivat, että naapuriliikkeestä saisin nyt laatukiekot halvalla!

Koska ne olivat silti 200 € kalliimmat kuin Fulcrum 5:t, niin jään odottelemaan vaihtareita Saksasta. 

Thursday, 1 September 2016